Intohimona energia
Kun Imatran Lämpö Oy palkkasi Turo Valkaman käyttöpäälliköksi vuonna 2014, oli yhtiöllä alkamassa historiansa suurin investointi: maakaasukäyttöisten lämpölaitosten tilalle rakennettiin vaiheittain kolme uutta biolämpölaitosta. Valkama sai edeltäjänsä rinnalla kahden vuoden perehdytyksen tuleviin tehtäviinsä ja kaupan päälle läpileikkauksen uuden lämpölaitoksen sielunelämästä peruskiven muuraamisesta aina ensituliin asti.
”Kahta vuotta pidempää perehdytystä tuskin missään saa. Edeltäjäni siirryttyä projektipäälliköksi minulle siirtyi käytännössä kaikki vastuu laitosten käytöstä ja kunnossapidosta saman tien aloittaessani työt. Pääsin myös alusta asti vaikuttamaan uusia lämpölaitoksia koskeviin asioihin”, Valkama kertoo.
Maakaasun vaihduttua puupohjaisiin energialähteisiin täytyi Imatran Lämmön rakentaa laitosten ohella myös muun muassa polttoaineenhallintajärjestelmä eri vaiheineen sekä käyttö- ja kunnossapitotoiminnot uusille laitoksille. Nämä kuuluivat niin ikään käyttöpäällikön tehtäviin.
”Minun vastuullani oli järjestää energialähteiden hankinta-, hallinta- ja laskutus- sekä näytteenottojärjestelmät. Lisäksi rakensin meille lean-ajattelumallin mukaisen 5S-järjestelmän.”
Töitä opintojen ohella
Valkama työskenteli ennen Imatran Lämmölle tuloaan käyttöinsinöörinä Kotkan Energia Oy:ssä. Työt Kotkan Energialla hän aloitti samaan aikaan kuin energiatekniikan opintonsa ammattikorkeakoulussa. Saatuaan opintonsa päätökseen hän työllistyi Kotkan Energialle kokopäiväisesti.
”Kotkan Energia suhtautuu todella positiivisesti opiskelijoihin. Olin yhden päivän viikossa töissä ja lisäksi tein tuurauksia valvomossa koko opintojen ajan. Pääsin suoraan soveltamaan koulussa opittuja asioita käytännössä. Törmäsin myös käytännön ongelmiin ja opin, miten niitä ratkotaan”, hän kuvailee.
”Siitä on iso etu, kun tuntee ihmisiä alalta ympäri Suomea. Samoja haasteita ratkotaan muuallakin, joten aina voi kysyä neuvoa puolin ja toisin”
Kotkassa kertynyt kokemus oli yksi syy, miksi Valkama haki ja tuli valituksi Imatran Lämmölle. Hän hyödynsi osaamistaan ja tietotaitoaan monipuolisesti biolämpölaitosprojektissa.
”Kotkassa on samanlainen kattila, kuin mikä Imatralle rakennettiin, joten minulla oli kokemusta paitsi kattilasta, myös esimerkiksi polttoaineista ja niihin liittyvistä haasteista. Koen, että osaamiseni oli tärkeässä roolissa, kun mietimme ratkaisuja Imatran laitoksiin liittyen.”
Hyvät käytännöt jakoon
Varsinainen projekti kesti Valkaman mukaan reilut 1,5 vuotta. Työt eivät kuitenkaan loppuneet siihen, kun Imatran Lämpö otti laitokset vastaan. Seuraavat 1,5 vuotta kuluivat siihen, että koko energian tuotannon ketju saatiin hiottua toimivaksi kokonaisuudeksi. Käteen jäi monta tärkeää oppia.
”Ensinnäkin asioiden suunnitelmallisuus ja se, että on yhden askeleen edellä eikä jäljessä, helpottavat montaa asiaa. Esimerkiksi kun kunnossapitotoimet on tehty ajallaan ja kun tiedetään, mitä toimenpiteitä on seuraavaksi tulossa, voidaan työt ajoittaa lämmityskauden ulkopuolelle. Tietysti matkan varrella on tullut vastaan myös sellaisia asioita, mitä olisi voinut tehdä toisin.”
Valkama korostaa myös verkostojen merkitystä työssään ja koko kaukoenergia-alalla ylipäätään. Kun kaukoenergiaa tuottavat yritykset eivät kilpaile keskenään, voidaan hyviä käytäntöjä ja tietotaitoa jakaa, mikä hyödyttää kaikkia osapuolia.
”Esimerkiksi meillä on vain 12 henkeä töissä, joten tarvitsen välillä tukea kollegoilta, jotka ovat vastaavissa tehtävissä. Siitä on iso etu, kun tuntee ihmisiä alalta ympäri Suomea. Samoja haasteita ratkotaan muuallakin, joten aina voi kysyä neuvoa puolin ja toisin”, Valkama sanoo.
Opintoja töiden ohella
Nyt kun arki rullaa ja uudet laitokset toimivat moitteetta, on Valkamalla jo seuraava projekti tulilla: diplomi-insinööriopinnot työn ohessa.
”Nyt on hyvä hetki päivittää omaa osaamista, ennen kuin muutaman vuoden päästä alkavat korjausinvestoinnit ja mahdolliset uudet projektit laitoksiin liittyen.”
Töiden ja opintojen yhdistäminen onnistuu Valkaman mielestä sujuvasti, sillä valtaosa monimuoto-opinnoista on mahdollisuus suorittaa etänä. Pakollisia lähipäiviä opintoihin kuuluu vain muutama, ja niihin sisältyy pääasiassa luentoja ja laboratorioharjoituksia.
”Luennot ja harjoitukset ovat olleet mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Omista työtehtävistä löytyy hyvin sellaisia aihioita, mihin opintoja voi liittää.”
”Nyt on hyvä hetki päivittää omaa osaamista, ennen kuin muutaman vuoden päästä alkavat korjausinvestoinnit ja mahdolliset uudet projektit laitoksiin liittyen.”
Valkama kartuttaa uudenlaista kokemusta myös kansainvälisessä hankkeessa, jossa kaksi vastaavanlaista kaukolämpöyhtiötä Suomesta ja Ukrainasta vaihtavat tietotaitoa ja kokemuksia keskenään. Hankkeen tavoitteena on kehittää Ukrainan energiatehokkuutta.
Imatran Lämmön ukrainalainen twinning-partneri on kunnallinen lämpöyhtiö Miskteplovodenerhiya, joka sijaitsee Kamyanets-Podilskiyn kaupungissa. Valkama on hankkeessa mukana asiantuntijana.
”Suomalaista energiatekniikka pitäisi enemmänkin kehittää viennin suuntaan, sillä Suomessa tehdyt ratkaisut ovat maailman huippuluokkaa. Esimerkiksi lämmöntuotannon hyötysuhteet ovat erittäin korkealla tasolla, erityisesti CHP-laitoksissa ja savukaasupesuriratkaisuissa. Tällaisilla ratkaisuilla olisi iso CO2-päästövähennyspotentiaali Ukrainan kaltaisissa maissa, joissa teknologia ei ole niin kehittynyttä.”
Hanketta rahoittaa Suomen Ulkoministeriö ja hallinnoi Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO.
Teksti ja kuvat: Satu Tähkä