Kehittyvät palvelut

Aistio juttukuva chamber network

Aistio tuo teollisen internetin osaksi energia-alan arkea

Soficta Oy on kehittänyt kaukolämpökaivojen ja -verkostojen valvontajärjestelmän, jonka avulla energiayhtiöt saavat reaaliajassa tietoa kaivojen sekä verkoston olosuhteista. Järjestelmä voi pienentää energiayhtiöiden operatiivisia kustannuksia parhaimmillaan jopa 50 prosenttia. 

Suomessa on kaukolämpöverkkoa yhteensä noin 15 000 kilometriä ja siihen kuuluu arviolta 60 000 erilaista valvottavaa kaivoa. Kaukolämpökaivojen tarkastuskierroksia tehdään yleensä kerran vuodessa, joten ison osan ajasta energiayhtiöt eivät tiedä, mitä kaivoissa tapahtuu.

Aistio District Monitoring -järjestelmän avulla tietoa on saatavilla jopa 5 minuutin välein suoraan vaikkapa mobiililaitteeseen. Karttapohjainen järjestelmä on kehitetty yhteistyössä kaukolämpöalan ammattilaisten kanssa. Se sisältää kaikki kaukolämpöverkon päivittäiseen ylläpitoon ja huoltoon tarvittavat ominaisuudet.

”Kehittämämme helppokäyttöiset toiminnot suoraviivaistavat raportointia kentän huoltokohteista ja helpottavat asentajien työtä”, kertoo Sofictan toimitusjohtaja Sami Metsänperä. 

Kunnossapidon suunnittelu tehostuu ja sen kustannukset voidaan minimoida, kun tarkka tieto kaukolämpökaivon tilasta on automaattisesti saatavilla kellon ympäri. Jatkuva verkon valvonta lisää myös kaukolämmön luotettavuutta ja kilpailukykyä: datan avulla voidaan esimerkiksi tehdä investointi- ja korjaussuunnitelmia ja näin parantaa energiatehokkuutta sekä energian toimitusvarmuutta entisestään.

”Lisäämällä mittapisteitä verkostoon ja integroimalla tietoa laskenta- tai optimointiohjelmistoihin, voi lisähyöty operatiivisten kustannusten pienentämisen osalta arviomme mukaan olla 5–15 prosentin luokkaa”, Metsänperä sanoo.

Huoltovapaa järjestelmä

Aistio-järjestelmä perustuu langattomaan IoT-teknologiaan. Kaivoihin ja verkostoon asennetaan paristokäyttöisiä sensoreita, jotka lähettävät dataa pilvipalveluun. Tiedonsiirrossa järjestelmä hyödyntää Digitan kattavaa LoRaWan-tiedonsiirtoverkkoa. Asiakkaiden tarpeiden myötä myös NB-IoT yhteensopivia laitteita kehitetään ja testataan tämän vuoden aikana.

”Antureissa käytettävä paristo kestää minimissään 5 vuotta ja kaivovalvontayksiköissä parhaimmillaan yli 10 vuotta. Laskennallisesti voidaan saavuttaa jopa 17 vuoden kesto.”
Paristojen kesto riippuu Metsänperän mukaan muun muassa mittausintervallista.
”Verkoston puolella 5 vuoden paristonkesto saavutetaan 15 minuutin mittausvälillä. Käytännössä laitteet ovat lähes huoltovapaita”, hän kertoo.

Kaukolämpökaivoissa Aistio-järjestelmä mittaa mm. vedenpinnan korkeutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Esimerkiksi kaivoon kertyvä vesi voidaan Aistion avulla havaita varhaisessa vaiheessa ja vesi voidaan pumpata pois ennen kuin se aiheuttaa isompaa vahinkoa, esimerkiksi eristeiden kastumista ja siten ulkopuolista korroosiota kaukolämpöputkissa.

Verkoston puolella dataa saadaan verkoston toiminnasta ja lämmönjakelun tehokkuudesta. Järjestelmä mittaa painetta ja lämpötilaa sekä meno- että paluuputkessa. Lisäksi palvelu laskee meno- ja paluuputken välistä paine- ja lämpötilaeroa.

Järjestelmä lähettää automattisesti hälytyksen joko tekstiviestinä tai sähköpostina, kun mitattavissa olosuhteissa ilmenee poikkeamia. Hälytystieto voidaan toimittaa myös rajapinnan avulla toisiin järjestelmiin.

”Esimerkiksi jos energiayhtiöllä on kaivoissa eristetyt putkistot ja venttiilit, ja vesi pääsee kertymään kaivoon, aiheuttaa näiden eristeiden kastuminen omakotitalon vuosikulutuksen verran hävikkiä verkostossa. Se on tarpeetonta energiahukkaa.”

Palvelua elinkaarimallilla

Järjestelmän vaatimat laitteet energiayhtiö ostaa kertainvestointina. Aistio-palvelusta eli palvelusta, jossa sensorit siirtävät dataa pilvipalveluun, energiayhtiö maksaa sensorikohtaista kuukausihintaa.

Rajapintojen avulla Aistio-järjestelmän keräämä data saadaan käyttöön myös muissa järjestelmissä. Asiakkaan sovellusten määrä pysyy siis samana, mutta muista järjestelmistä saatavilla olevan tiedon määrää voidaan kasvattaa Aistio-sensoreiden avulla.

Soficta palvelee asiakkaitaan elinkaarimallilla. Se tarkoittaa, että palvelua kehitetään koko elinkaaren ajan asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi.

”Reagoimme nopeasti asiakkaiden tarpeisiin: toive tai lisäominaisuuden tarve asiakkaalta voidaan ottaa ketterästi osaksi tuotekehitystä”, lupaa Metsänperä.

Seuraavaksi suuntana Eurooppa

Digitalisaatio tekee tuloaan kaukoenergia-alalle hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2018 lanseerattu Aistio Distric Monitoring on otettu kotimaan markkinoilla vastaan mielenkiinnolla. Yhä useampi energiayhtiö on valmis investoimaan digitaalisiin ratkaisuihin ja tälläkin hetkellä Sofictalla on erikokoisia pilottihankkeita käynnissä kokeilevien asiakkaiden kanssa. Yksi niistä liittyy lianerottimiin.

”Kokeilussa tutkitaan, kuinka IoT-teknologian avulla voidaan tunnistaa lianerottimen tukkeutuminen ja sitä kautta energian toimituksen estyminen. Lianerottimen tehtävänä on suodattaa epäpuhtaudet pois kaukolämpövedestä.”

Aistion osalta Soficta suuntaa katseet seuraavaksi Pohjoismaiden ja Euroopan markkinoille. Sinne yhtiöllä on hyvät edellytykset, sillä kotimassa toimivaksi testattu tuote soveltuu uusille markkinoille lähes sellaisenaan.

”Kaukoenergia-markkinat ovat hyvin tasajakoisia maahan tai maanosaan katsottamatta. Myös tekniikka on hyvin samanlaista. Suomi on Pohjois-Euroopan viidenneksi suurin markkina-alue ja teknologian edelläkävijämaa. Kun tuote on täällä verifioitu, on erinomaiset mahdollisuudet lähteä viemään sitä uusille markkina-alueille”, Metsänperä sanoo.

Lisätietoja
Sami Metsänperä, sami.metsanpera@aistio.fi, p. 050 483 6142