Energiatuki vauhdittaa siirtymää kohti vähähiilistä tulevaisuutta
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland jakaa vuosittain noin 20 miljoonaa euroa tukea uusiutuvan energian käyttöä lisääviin ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Energiatuella pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja muuntamaan energiajärjestelmä vähähiiliseksi pitkällä aikavälillä. Tukimahdollisuudet tunnetaan energiayhtiöissä kohtuullisesti mutta parannettavaakin on, sanoo Business Finlandin energiatukitiimin asiantuntija Timo Fager.
”Jaettavien tukien summa on onneksi noussut viime vuosina. Vuodesta riippuen meille tulee 700–1000 hakemusta, kun kaikki – ei pelkästään energiayhtiöiltä tulleet – hakemukset lasketaan mukaan. Keskimäärin myönnettävät tuet ovat olleet 60 000 euroa per hanke.”
Yli viiden miljoonan euron menevät tuet myöntää työ- ja elinkeinoministeriö (TEM).
”Business Finland toimii työ- ja elinkeinoministeriön käytännön toimijana eli toteutamme ministeriön alaisuudessa valtion politiikan tavoitteita. Meillä on työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston kanssa yhteinen rahalaari tähän energiatukeen”, Fager kertoo.
Tavoitteena minimoida uusiutumattoman energian käyttö
Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tuen tärkeimmät edellytykset ovat, että yhtiö on kunnossa ja selviytyy investoinnista.
”Tuettavien hankkeiden investointikustannuksen on oltava vähintään 10 000 euroa. Kyseessä voi olla esimerkiksi pieni lämpöpumppu- tai aurinkosähköhanke. On hyvä huomata, että emme rahoita energiatehokkuusinvestointeja muille kuin niille toimijoille, jotka kuuluvat energiatehokkuussopimuksiin.”
Energiayhtiöille Business Finland myöntää rahoitusta investointi- ja selvityshankkeisiin. Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen. Selvityshankkeella tarkoitetaan Motivan mallin mukaisia energiakatselmuksia ja –analyysejä. Tukea ei myönnetä alkutuotantoon ja asumiseen liittyviin hankkeisiin.
Tällä hetkellä erilaiset lämpöpumput, lämmön talteenotto ja aurinkoenergiaratkaisut korostuvat energiatukihakemuksissa.
”Lämpöpumput ovat vähän vastaava trendi kuin aurinkopaneelit muutama vuosi sitten. Niiden rinnalle ovat tulleet isot lämpöpumput johtuen öljystä luopumisesta. Kattilahankkeet sen sijaan ovat vähentyneet”, hän sanoo ja jatkaa:
”Lämmön talteenotto pumpuilla lauhteesta ja lämmön syöttäminen takaisin kaukolämpöverkkoon on yksi mielenkiintoinen uusi avaus. Myös eri energiamuotoja yhdistävät hybridimallit ovat nyt suosittuja. Yleensä niissä yhdistellään lämmön talteenottoa, pumppuja ja aurinkopaneeleita.”
Pienille energiantuottajille löytyy rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi ELY-keskusten kautta.
”Teemme ELY-keskusten kanssa tiivistä yhteistyötä ja ohjaamme asiakkaita puolin ja toisin sen mukaan, kumman käsittelyyn hakemukset kuuluvat.”
Energiatuki täyttää sille asetetut tavoitteet
Fagerin mukaan energiatuella aikaan saadut tulokset ovat hyvällä tasolla muihin EU-maihin verrattuna.
”Pärjäämme vertailussa hyvin. Energiatuella on saatu aikaan toivottua kannustavuutta ja olemme saavuttaneet tuelle asetetut energiapoliittiset sekä ympäristölliset tavoitteet.”
Kaikki energiatukihakemukset jätetään Business Finlandiin riippumatta hankkeen koosta. Business Finland käy niihin liittyen aktiivista vuoropuhelua ministeriön kanssa.
”Meillä on kuuden hengen porukka, joka käy hakemukset läpi ja tekee investointiesitykset sekä kaksi päättäjää, jotka tarkastavat hakemukset ja tekevät lopulliset investointipäätökset. Me katsomme, että hakemus täyttää asetusten ja lakien vaatimukset sekä reunaehdot, joiden puitteissa hanke mahtuu rahoitettavien joukkoon.”
”Me emme lähde neuvomaan yrityksiä, että millainen kattila, pumppu tai tekninen sisältö pitää olla vaan sen ratkaisun toimivuus on hakijan vastuulla”, hän lisää.
Energiatuen haku on toistaiseksi jatkuva eli hakemuksen voi jättää milloin tahansa. Toisinaan työ- ja elinkeinoministeriö jakaa määrärahoja, jotka liittyvät lyhyen aikavälin teemoihin. Niihin on erillinen haku.
”Esimerkiksi kivihiilestä luopuminen sekä uuden energiateknologian suuret demonstraatiohankkeet ovat sellaisia, joihin ministeriö on julkaissut erillisen haun. Hakemukset tulevat meille, me vain vastaanotamme ne ja laitamme sitten eteenpäin ministeriölle.”
Kokemäen Lämpö: energiatuki mahdollisti uuden lämpöpumppulaitoksen
Kokemäen Lämpö on esimerkki energiayhtiöstä, joka on toteuttanut uuden teknologian hankkeen Business Finlandin tuella. Tuen osuus investoinnista oli 30 prosenttia.
”Uusi lämpöpumppulaitos hyödyntää kokonaisvaltaisesti kaukolämpöverkkoa, kolmea eri kohteissa sijaitsevaa savukaasupesuria ja laajemmalti lähialueen hukkalämpöjä. Se mahdollistaa tulevaisuudessa myös kaukojäähdytyksen, lämmittämisen ohella”, kertoo Kokemäen Lämmön toimitusjohtaja Jukka Järvenpää.
Laitos sijaitsee liike- ja palvelurakennusten alueella ja sitä voidaan tarvittaessa laajentaa myöhemmin. Tällä hetkellä laitoksella hoidetaan uuden päiväkodin jäähdytystä ja lämmöntalteenottoa. Samaan järjestelmään on kytketty myös lämmitetty jalkapallokenttä.
Laitoksen ohjaus on integroitu olemassa olevan lämpölaitoksen valvomoon. Käytöstä ja kunnossapidosta vastaa Kokemäen Lämpö itse. Uusi tekniikka perustuu perinteistä laitosta huoltovapaampiin ratkaisuihin.
”Keskittämällä nämä toiminnot yhteen järjestelmään ovat investointi- ja ylläpitokulut sekä eritoten hiilijalanjälki ovat huomattavasti pienempiä kuin erillisissä ratkaisuissa. Lämpöpumppulaitoksen ajo perustuu virtaustekniikkaan ja kaukolämpöverkon optimointiin eli se on vaatinut ja vaatii jonkin verran kehittämistä koko kaukolämmön ja sen verkon automaation osalta.”
Laitoksen tuomat uudistukset ovat mahdollistaneet myös lämpöyhtiön palveluiden laajentamisen.
”Yhtiömme tuoteportfolio kasvoi matalampien lämpötilojen osalta: pystymme nykyään toimittamaan palvelua lähtien seitsemän asteisesta jäähdytyksestä aina teollisuudelle tarjottavaan, 285 asteiseen lämpöön asti. Aiemmin matalin toimintalämpötila oli 40 astetta.”
Järvenpään mukaan sähköistäminen ja lämpöpumput eivät yksistään ole tulevaisuuden energiantuotannon ratkaisu, vaan vain osa ratkaisua. Lämpöpumppulaitosten toiminta rajoittuu etupäässä lämpötilatasojen säätöön ja tehokkaasti ne toimivat melko rajatulla alueella.
”Lähes poikkeuksetta kannattavat lämpöpumppuinvestoinnit edellyttävät sekä sähkönsiirto- että kaukolämpöverkon omistusta. Muita tehokkaampiakin energiaratkaisuja löytyy ja näitä kaikkia on käytettävä kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti rinnakkain, omien vahvuuksien mukaisesti, tai muuten käy köpelösti.”
Lisätietoja:
www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki
Business Finland:
Asiantuntija Timo Fager, p. 040 593 8858, timo.fager@businessfinland.fi
Kokemäen Lämpö:
Toimitusjohtaja Jukka Järvenpää, p. 0400 637 543, jukka.jarvenpaa@kokemaenlampo.fi
Teksti: Satu Tähkä
Kuva: Kokemäen Lämpö Oy