Helmikuun uutiskatsaus: Päästöt romahtavat
Kevättalven runsas kaukolämpöuutisointi on pyörinyt niin muuttuvan tuotantoportfolion, laskevien päästöjen kuin myös lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden ympärillä. FinDHC:ssa nähdään, että kaukolämpö on näyttäytynyt julkisessa mediakeskustelussa positiivisessa valossa.
Virhelaskelmat korostavat kaukolämmön päästölaskurin merkitystä
Kaukolämpöklusterin toteuttaman ja Paikallisvoima ry:n ylläpitämän päästölaskurin tarkoituksena on tarjota kaukolämpöasiakkaille sekä kaukolämmöstä kiinnostuneille toimijoille läpinäkyvää ja vertailukelpoista dataa. Laskuriin on myös ensiarvoisen tärkeää syöttää tulevaisuusskenaariot, sillä monet toimijat tekevät myös päätöksiään tämän datan valossa.
Virheellinen tai vanhentunut tieto paikallisesta kaukolämmön tuotannosta voi johtaa esimerkiksi konsulttien puolelta virheellisiin laskelmiin ja lopputuloksiin. Yhtenä esimerkkinä voitaneen pitää Keravan Keskuskoulun energiajupakkaa, jossa energiajärjestelmän valinnassa käytetty monitavoiteoptimointi on tehty kansallisesta päästötietokannasta otetulla keskiarvoluvulla, ei todellisilla energiayhtiön päästöarvoilla. Laskelman tulokset oli esitelty Keravan teknisessä lautakunnassa ja hyväksytty sen jälkeen kaupunginvaltuustossa keväällä 2023. Keravan Energiaa ei otettu lainkaan mukaan selvitystyöhön.
Pienentyneistä päästöistä kertominen kiinnostaa mediaa
Kaukolämpö on edelleen Suomen suosituin lämmitysmuoto, ja sen osuus on 45 % asuin- ja palvelurakennuksissa. Uusilla rakennettavilla kerrostaloalueilla kaukolämmön suosio on jopa hieman kasvanut edellisvuodesta muutaman vuoden laskun päätteeksi. Kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet merkittävästi: viime vuonna laskua oli jopa 24 %. Vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöt loppuvat lähes kokonaan.
Vuoden 2023 päästöjen väheneminen johtui fossiilisten polttoaineiden vähentyneestä käytöstä. Tämän lisäksi fossiilisen jakeen sisällä kivihiiltä korvattiin maakaasulla. Kivihiilen osuus oli enää kahdeksan prosenttia, ja parin vuoden sisällä se putoaa lähelle nollaa. Myös turpeen käyttö väheni prosenttiyksiköllä. Viime vuonna enää yhdeksän prosenttia kaukolämmöstä tuotettiin turpeella. Bioenergian käyttö lisääntyi vuonna 2023 jonkin verran. Hukkalämpöjä hyödynnettiin entistä enemmän, ja sähkö tuli uutena energialähteenä mukaan kaukolämmitykseen.
Aiheesta uutisoivat muun muassa Kuntatekniikka, Kaupunkimedia Aamuset, Talotekniikka-lehti ja Tekniikka & Talous.
Kaukolämpökattilat ja muuttuva tuotantoportfolio
Kaukolämpöä tuotetaan yhä useammin sähköllä. Energiateollisuus ry:n kaukolämmön vuositilastojen mukaan sähkökattiloiden osuus lämmöntuotannosta oli vuositasolla kaksi prosenttia. Sähkökattiloihin investoidaan koko ajan lisää, ja niiden tuotannon odotetaan kasvavan. Sähkökattiloilla tuotetaan kaukolämpöä silloin, kun sähköä on edullisesti tarjolla. Samalla kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää näin uuden rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta.
Aiheesta uutisoivat muun muassa Maaseudun Tulevaisuus ja Helsingin Sanomat. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden arviot ovat samoilla linjoilla: energiantuotanto puhdistuu ja sähköistyy.
Myös polttoaineisiin liittyvät uudet tuulet näkyivät lehtien sivuilla: Verkkouutiset kirjoitti uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvusta. Helsingin Sanomat käsitteli muutosta, jonka myötä pienydinvoimaloita voidaan tulevaisuudessa sijoittaa lähemmäksi asutusta kaupunkialueella.
Savon Voiman ja Alvan päästövähennykset otsikoissa
Energiakonserni Savon Voima on vähentänyt päästöjään, ja sen toimialueella kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna vähemmillä päästöillä kuin koko Suomessa keskimäärin. Sekä Savon Voiman että koko Suomen kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet voimakkaasti viime vuosina. Lähes 22 prosenttia Savon Voiman tuottamasta lämmöstä tulee hukkalämmöstä.
Savon Voiman päästövöhennyksistä uutisoivat muun muassa Soisalon Seutu, Savon Sanomat, Koillis-Savo ja Pitäjäläinen.
Keskisuomalainen uutisoi Alva-yhtiöiden investoinneista polttamattomaan energiantuotantoon: yhtiö investoi yhteensä noin 60 miljoonaa euroa polttamattomaan energiantuotantoon kesään 2026 mennessä. Jätevedenpuhdistamon alueelle Nenäinniemeen rakennetaan teholtaan yli 40 megawatin lämpöpumppulaitos, jolla tuotetaan puhdistetusta jätevedestä kaukolämpöä. Puhdistamon lämmöstä saadaan jopa 98 prosenttia talteen kaukolämpöverkkoon.
Lisäksi Rauhalahteen rakennetaan kahden sähkökattilan laitos sekä lämpöä varastoiva kaukolämpöakku. Kaikista näistä hankkeista on tehty investointipäätös ja rakennustyöt alkavat loppukeväällä. Investointikokonaisuus vähentää Alvan hiilidioksidipäästöjä noin 46 000 tonnia vuodessa. Hankkeelle on myönnetty 5,8 miljoonaa euroa Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitusta.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC ry