Hyvinkääläinen lämpöhiekkakuoppa tarjoaa merkittävää ratkaisua Suomen energiakriisiin
Hyvinkään Lämpövoima alkaa varastoida energiaa suureen hiekkakuoppaan ensimmäisenä Suomessa.
Tuleva lämpöenergiakuoppa on Kulomäessä sijaitseva käytöstä poistettu sorakuoppa, joka on suurimmillaan 500 000 kuutiometriä. Lämpövarasto ei kuormita ympäristöä merkittävästi, sillä siinä säilytetään ainoastaan puhdasta lämmintä vettä.
Vastaavanlaiset varastot Tanskassa ovat tuottaneet positiivisia tuloksia, vaikkakin Suomen talvi asettaa erilaisia haasteita kuopan rakentamiselle. Hyvinkäällä testaamiseen ja mahdollisiin haasteisiin onkin varauduttu kustannuslaskelmissa.
Tällä hetkellä Suomessa varastoidaan lämpöä käytettäväksi erilaisin ratkaisuin: tällä kyetään tasaamaan energiahuippuja, mikä taas vähentää tarvetta hyödyntää fossiilisia polttoaineita. Hyvinkään hiekkakuoppatoteutus on kuitenkin ensimmäinen Suomessa. Kokoluokaltaan samankokoisia varastoja on tehty tai on suunnitteilla luolastoihin Helenin ja Vantaan Energian alueilla. Luolavarastot ovat kuitenkin hiekkakuoppaa huomattavasti kalliimpia ylläpitää.
Lämpövaraston rakentamiskustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa ja siihen on haettu 40 prosentin investointituki Työ- ja elinkeinoministeriön suurten demonstraatiohankkeiden tukiohjelmasta. Hyvinkään Lämpövoimassa nähdään, että lämpökuoppaprojekti asettuu juuri tähän kategoriaan ja on näin todennäköisimmin saamassa investointituen. Jos lupaprosessit ja kaavoitus sujuvat odotusten mukaisesti, rakennusprojekti alkaa loppuvuodesta 2023. Varasto valmistuisi vuodessa, eli loppuvuodesta 2024.
Kelluvalla kansirakenteella varustettavaan sorakuoppaan varastoidaan erityisesti kesän ja syksyn aikana syntyvää hukkalämpöä, jota voidaan käyttää kylmempinä kuukausina. Tämä tuo nykyisillä energianhinnoilla vähintään 1,5 miljoonan euron säästöt vuodessa. Eri polttoaineiden maailmanmarkkinoiden heiluessa tämä luo myös hintavakautta kaukolämpöasiakkaille.
Suomessa kaukolämpö on ollut jo pitkään vihreää
Suomessa 75 prosentissa kaukolämpökunnista tuotetaan lämpöä pitkälti uusiutuvilla energialähteillä. Tällä hetkellä Hyvinkään lämpöenergiasta vain kymmenys tuotetaan fossiilisilla. Hyvinkäällä ollaan lämpökuopan lisäksi rakentamassa erillisenä hankkeena Sahanmäkeen noin 20 megawatin sähkökattila, jonka tuotannolla voidaan ladata lämpöä varastoon sähkön ollessa edullista.
Hyvinkään Lämpövoiman toimitusjohtaja Sanna Kytömäki uskoo, että nyt käsillä oleva energiakriisi ja energian merkittävä kallistuminen kiihdyttävät energia-alan innovaatioita.
– Me olemme tässä edelläkävijöitä, mutta tämä tekniikka voi hyvin levitä ympäri Suomea ja miksei myös vientituotteeksi.
Samaa mieltä on myös Hyvinkään hankkeeseen perehtynyt LUT yliopiston professori Esa Vakkilainen. Hän näkee, että vastaavanlaisia hankkeita voisi Suomessa toteuttaa 23–30 paikkakunnalla, joissa sijaitsee avoimia kenttiä lähellä kaukolämpöverkkoa.
– Aivan varmasti myös Saksan, Belgian ja Hollannin suunnalla ollaan kiinnostuneita tämäntyyppisistä hankkeista.
Vakkilaisen mielestä energian varastointi on tulevaisuudessa välttämätöntä, jos energian hintaa aiotaan yhtään ennakoida. Tällä hetkellä tuntikohtaiset erot voivat olla kymmeniä senttejä kilowattitunnilta, joten kaikki tavat varastoida halvalla tuotettua energiaa ovat tervetulleita.
Helsingin hiili ja maakaasu vaikuttavat yleiseen mielikuvaan
Kaukolämmön imagoon on vaikuttanut kansallisesti polarisoitunut asetelma Helsingin, eli Helenin, ja muiden kaukolämpöyhtiöiden välillä. Vaikka Helsingissä kaukolämpöä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla – mukaan lukien hiilellä – muiden kaukolämpöpaikkakuntien tuotantorakenne on enimmäkseen vihreää. Suomessa on myös lukuisia paikkakuntia, joissa kaukolämmön tuotanto on jo lähes kokonaan hiilineutraalia. Esimerkiksi Imatralla kaukolämmön tuotanto on kokonaan hiilineutraalia, sillä he vaihtoivat myös maakaasun biokaasuun.
Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen korostaa, että poliittisessa päätöksenteossa taloudellista tukea tulisi ohjata juuri toimenpiteisiin ja hankkeisiin, joissa hukkalämpö saadaan varastoitua. Hän näkee, että vastuullisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen mahdollistavat hankkeet tunnistetaan yrityksissä mahdollisuutena.
Teksti: Justus Luokkanen (Teksti pohjautuu Hyvinkään Lämpövoiman 31.8.2022 julkaistuun tiedotteeseen.)
Kuva: Hyvinkään Lämpövoima, kuvituskuva