Kannamme vastuuta

Hervannan hakelampolaitos uutisikkunaan

Kaukolämmön hinta pysyy vakaana, lupaa Tampereen Sähkölaitos

Vaikka toisin usein kuuleekin, kaukolämmön hinta ei ole Tampereella noussut seitsemään vuoteen. Eikä Tampereen Sähkölaitos ole nostamassa hintoja tänäkään vuonna.

“Tavoitteena on pitää hinta vakaana tulevaisuudessakin”, korostaa Pekka Leinonen Tampereen Sähkölaitokselta. Energiateollisuuden tilastojen mukaan tamperelaisen kaukolämmön hinta on alle Suomen keskihintojen sekä suurimmista kaupungeista halvimpien joukossa. Käytännössä Tampereella kaukolämmityksen reaalihinta on laskenut viimeisen seitsemän vuoden aikana inflaation vuoksi. Asiakkaat ovat myös säästäneet energiakustannuksissaan tekemiensä energiatehokkuustoimien avulla – ne näkyvät suoraan heidän laskussaan.

“Tavoitteena on pitää hinta vakaana tulevaisuudessakin”

“Kaukolämmön hinta vaihtelee paikkakunta- ja verkkokohtaisesti. Hintaan vaikuttavat useat tekijät: tuotantomuodot ja energialähteet vaihtelevat, ja kaukolämpöyritykset kehittävät palvelu- ja hinnoittelumallejaan vastaamaan asiakkaidensa tarpeita”, kertoo toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suonio Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:stä.

“Suomi on globaalisti edelläkävijä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, jolla etenkin isommissa kaupungeissa, kuten Tampereella, on tuotettu jo vuosikymmeniä energiatehokkaasti edullista kaukolämpöä asiakkaille. Kaukolämpöhän on palveluratkaisu asiakkaalle, ja tekninen infra jakeluverkostoineen ja asiakkaan lämmönjakokeskuksineen mahdollistaa energialähteen muuttamisen ajan vaatimusten mukaisesti”, hän jatkaa.

Tamperelaisessa kaukolämmössä ei käytetä kivihiiltä

Fossiilisten polttoaineiden hinta on kivunnut viime vuosina ylemmäksi, kun taas uusiutuvien energialähteiden hinta pysynyt lähes ennallaan. Päinvastoin kuin monissa muissa Suomen suurissa kaupungeissa, tamperelaisen kaukolämmön tuotannossa ei käytetä kivihiiltä, vaan yhä enenevässä määrin uusiutuvia energianlähteitä. Kaukolämmön hintaa onkin voitu pitää vakaana, koska Tampereen Sähkölaitos on siirtynyt ennätysnopeasti käyttämään voimalaitoksissaan ja lämpölaitoksissaan yhä enemmän uusiutuvia energialähteitä fossiilisten sijaan.

“Nykyisin uusiutuvat ja hukkalämmöt ovat isossa roolissa ja ne ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana korvanneet hyvää vauhtia fossiilisten polttoaineiden käyttöä.”

“Kaukolämmön hintakehitys on ollut Suomessa varsin vakaata viime vuosina ja lämmitysmarkkinoiden kilpailutilanne pitää huolen, ettei merkittäviä hinnankorotuksia ole odotettavissa. Historiadatassa näkyy fossiilisten polttoaineiden veronkorotusten heijastuminen kaukolämmön hintaan – viimeksi viime vuosikymmenen alussa. Nykyisin uusiutuvat ja hukkalämmöt ovat isossa roolissa ja ne ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana korvanneet hyvää vauhtia fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Usein kaukolämmön hintaa on voitu alentaa tai pitää ennallaan, kun energialähdettä on vaihdettu”, Kurki-Suonio sanoo.

Naistenlahti 3 lisää biopolttoaineiden käyttöä ja vakauttaa hintoja

Tampereella uusiutuvien biopolttoaineiden käyttö lisääntyy uuden Naistenlahti 3 -voimalaitosyksikön myötä merkittävästi. Vielä muutaman vuoden ajan Naistenlahdessa palaa puun ja turpeen sekoitus. Turpeen antaessa puulle tietä, vahvistuu paikallisen sähkön ja -lämmöntuotanto. Tamperelaisen kaukolämmön tuotantoon käytettävä kiinteä polttoaine on jo nyt valtaosin paikallista. Muutokset Naistenlahdessa tukevat siten myös maakunnan työllisyyttä ja elinkeinoja. Naistenlahden voimalaitos saneerataan vuosien 2020–22 aikana tulevaisuuden tarpeisiin. Uuden voimalaitosyksikön kiertoleijukattilassa alitetaan myös tiukentuneet päästöraja-arvot, ja siinä voidaan käyttää monipuolisesti ja joustavasti erilaisia polttoaineita.

Jatkossakin kaukolämmön hintaa vakauttaa esimerkiksi savukaasupesurien hyödyntäminen. Pesureita on ollut jo vuodesta 2015 lähtien Tammervoiman hyötyvoimalassa, Hervannan hakelämpölaitoksessa ja Naistenlahti 2:n vanhassa kattilassa. Savukaasupesurin lauhdutuslaitteisto puhdistaa savukaasuista pienhiukkaset ja hukkalämpö saadaan jaettua kaukolämpöverkossa.

Tammervoiman hyötyvoimala Tarastenjärvellä on merkittävä alueellinen kaukolämmön tuottaja. Siellä poltetaan vuosittain yli 160 tonnia pirkanmaalaista ja Jyväskylän seudun sekajätettä lämmöksi ja sähköksi. Sekajätteestä puolet (50 %) lasketaan uusiutuvaksi energialähteeksi.

Kaukolämmön hintaa vakauttavat myös muut toimet: suunnitteilla on esimerkiksi geolämmön pilottilaitos Nekalan lämpökeskuksen läheisyyteen. Tampereen Sähkölaitos etsii jatkuvasti myös esimerkiksi teollisuuden hukkalämpöjä, joita voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa.

Fakta: Mistä kaukolämmön hinta muodostuu?

  • Kaukolämmitteisissä taloyhtiöissä lämmityslasku muodostuu kulutetun energian mukaan laskutettavasta energiamaksusta ja kuukausittaisesta kiinteästä tehomaksusta.
  • Tehomaksu perustuu kiinteistön liittymisvaiheessa määriteltyyn sopimusvesivirtaan. Lämminvesivirran määrä tarkistetaan vuosittain mittaustietoihin perustuen vastaamaan
    todellista tarvetta.
  • Energiamaksu perustuu kausihinnoitteluun siten, että energia on kesällä halvempaa kuin talvella.
  • Kaukolämmön vakaa hinnoittelu auttaa taloyhtiöiden isännöitsijöitä ja hallitusten jäseniä ennakoimaan käyttömenoja. Tyypillisesti energia- ja vesikustannukset haukkaavat
    hoitokuluista 30-40 prosenttia. Niillä on merkittävä vaikutus asukkaiden maksamiin hoitovastikkeisiin tai vuokriin eli asumiskustannuksiin. Kaukolämpöverkostoon liittymisellä on erillinen hinnasto.

 

Lisätiedot: Pekka Leinonen, päällikkö, yritysasiakkuudet, puh. 040 637 6683,
pekka.leinonen@sahkolaitos.fi

Teksti: Tampereen Sähkölaitos/Viestintätoimisto Selander & Co. Oy

Kuva Tampereelta Hervannan hakelämpölaitokselta, jossa tuotetaan kaukolämpöä puuperäisistä polttoaineista. Kuvalähde: Tampereen Sähkölaitos.

Tilaa uutiskirje