Kannamme vastuuta

Kuva HS ympäristö 5.2.2020

Kaukolämpö on ekoteko

Rakennusten lämmitys vie Suomessa noin neljäsosan kaikesta käytetystä energiasta. Suosituin lämmitysmuoto on kaukolämpö. Kaukolämpö on suurimmassa osassa maata ilmastoystävällinen tapa lämmittää.

Puolet suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on tehokas tapa tuottaa energiaa, mutta ilmastonmuutoksen myötä moni ahdistuu asumisensa hiilijalanjäljestä. Kaukolämmön osalta huonoa omatuntoa ei tarvitse tuntea, sillä kaukolämmön tuotannon energianlähteet ovat yli 50 prosenttisesti hiilineutraaleja. Tämä luku ei kuitenkaan anna koko totuutta kaukolämmön ympäristöystävällisyydestä, muistuttaa Katja Kurki-Suonio. Hän on aloittanut vuoden alusta Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtajana.

”Suomen kunnista 70 prosentissa tuotetaan kaukolämpö lähinnä uusiutuvilla energialähteillä tai hukkalämmöllä. Valtakunnallisissa luvuissa painottuu pääkaupunkiseudun tilanne”, Kurki-Suonio sanoo.

Kaukolämpö on mennyt ympäristöystävällisyydessä huimasti eteenpäin. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet viime vuosikymmenellä yli 35 prosenttia. Monen mielikuvat kaukolämmöstä ovat ajalta, jolloin kaukolämmön tuotannossa käytettiin öljyä ja kivihiiltä. Lisäksi julkisessa keskustelussa painottuu kivihiilen korvaaminen Helsingissä. Syntyy helposti kuva, että myös muualla maassa mietittäisiin vaihtoehtoa kivihiilen käytölle. Näin ei kuitenkaan ole, Katja Kurki-Suonio muistuttaa. Suurimmassa osassa Suomen kaukolämpöyrityksiä ei ole kivihiiltä koskaan käytettykään.

Uudet yhteistyön muodot

Päästötavoitteiden vuoksi teollisuus etsii jatkuvasti hiilineutraaleja ja energiatehokkaita vaihtoehtoja lämmöntuotantoon. Kaukolämpö antaa mahdollisuuksia kehittää kiertotaloutta ja luoda uudenlaista yhteistyötä eri teollisuusalojen kesken.

Kokemäen Lämpö Oy on hyvä esimerkki innovatiivisesta tavasta tuottaa kotimaista, uusiutuvaa ja hiilineutraalia lämpöä. Kokemäen asukkailla on mahdollisuus tuoda kaikki pihoiltaan siivoamansa puuaines kaukolämpöyhtiölle energiakäyttöön. Paikallinen teollisuuskin saa hiilineutraalia lämpöä, sillä yhtiö on rakentanut biopolttoainekattilan paikallisen Finnamyl Oy:n perunajauho- ja proteiinitehtaan yhteyteen.

”Siirtyminen tuontienergiasta kotimaisen energian käyttöön on kansantaloudellisesti kannatettavaa. Sillä on merkitystä paikallisena työllistäjänä ja tietysti myös ympäristön kannalta”, sanoo Kokemäen Lämmön toimitusjohtaja Jukka Järvenpää.

Mikään ei periaatteessa rajoita kaukolämmön tuotannon vaihtoehtoja, sanoo pitkän linjan energia-alan osaaja Vesa Mäkinen. Hän on sekä Kokemäen Lämmön että FinDHC:n hallituksen jäsen.

”Biomassan lisäksi vaihtoehtoja ovat datakeskusten, teollisuuden, jätevesien ja rakennusten hukkalämmön hyödyntäminen. Alalla tutkitaan myös geotermisen lämmön hyödyntämistä ja mahdollisuutta teollisuuskokoisiin lämpöpumppuihin”, Vesa Mäkinen kertoo.

Kaukolämpöverkko ja asiakkaan lämmönjakokeskus mahdollistavat teknisesti sen, että kaukolämpö elää ajassa ja uudistuu, Katja Kurki-Suonio kuvaa.

”Kaukolämmön piirissä on kokonaisia kuntia ja taajamia. Kun kaukolämmön tuotantolähde muuttuu hiilineutraaliksi, muuttuu koko sen piirissä oleva rakennuskanta hiilineutraaliksi lämmityksen suhteen. Tämä on laajamittaisempaa kuin yksittäisten kiinteistöjen ratkaisut.”

Artikkeli on julkaistu 5.2.2020 Helsingin Sanomien Ympäristöliitteessä (s. 4).

 

Teksti: Anna Gustafsson
Kuva: Juha Arvid Helminen

Tilaa uutiskirje