Kiertotalouden edelläkävijä jo syntyessään
Istun tulevaisuuden älykästä kaupunkiasumista käsittelevässä seminaarissa, jossa valkokankaalle heijastuu arkkitehdin futuristinen visio tulevaisuuden kerrostalosta. Tutkiskelen kuvaa. Julkisivu yhdistelee tyylikkäästi lasia ja cortenia. Talon yhteiskäyttötilassa on käynnissä viljelypalstayhdistyksen kevätkokous. Promenadilla mies nostaa kauppakasseja bussikortilla vuokraamansa tavarafillarin kyytiin. Autohallissa on yhteiskäyttöauto kiinni latauspisteessään. Osa lasipinnasta on korvattu aurinkopaneeleilla ja lämmitysenergiaa saadaan geotermisesti. Hetkinen? Kiinteistö siis tuottaa kaiken tarvitsemansa energian itse keskellä metropolialuetta? Pysähdytään tähän hetkeksi.
“Kaukolämmön kehitys alkoi jakamistalouden oivalluksista”
Palataan historiassa taaksepäin keskiajalle, jolloin Suomen kaupungistuminen käynnistyi. Kaupungistumisen tärkeimpiä oivalluksia on ollut jakamistalous: jokaisen ei enää tarvinnut keskittyä esimerkiksi ravinnon tai energian tuottamiseen, vaan se keskitettiin. Tällöin asukkailla on syntynyt mahdollisuus keskittyä muihin asioihin. Sama ideologia jatkuu toki tähänkin päivään asti, mutta nykymaailmassa digitalisaation tuomat mahdollisuudet vievät kaiken täysin uudelle tasolle. Samalla nyky-yhteiskunnassa omistamisen merkitys on vähentynyt, joka puolestaan on luonut mahdollisuuksia täysin uudenlaisille yritysmalleille. Sen suurimpia globaaleja menestystarinoita ovat muun muassa Airbnb ja Uber.
“Kaukolämpö on ollut syntyessään kiertotalouden edelläkävijä”
Edetään historiassa vielä hetkeksi 60- ja 70-luvuille, jolloin Suomen kaupungistuminen on kokenut suurimpia sykäyksiään. Samoihin aikoihin kiinteistöjen lämmitys on ollut mullistuksessa, kun ensimmäiset kaukolämpöyhtiöt ovat saaneet alkunsa. Kaukolämpö on siis teollisuudenalana nuori, mutta se on ollut syntyessään kiertotalouden edelläkävijä: se on ilman tukia syntynyt järjestelmä, jossa teollisuudesta syntyvä hukkalämpö on otettu kaupunkiyhteisön käyttöön ja palautettu takaisin uudelleenlämmitettäväksi.
“Kaukolämmölle syntyi omasta erinomaisuudestaan merkittävä markkina-asema ja edelleen valtaosaan uudisrakennuksista valitaan kaukolämpö lämmitysmuodoksi.”
Kaukolämpö sopii mielestäni erinomaisesti aikaisemmin mainittuun näkemykseen tulevaisuuden asumisesta. Kaukolämmön toimintaperiaate on yksinkertaisuudessaan tehokas ja älykäs, mutta valitettavasti putkessa kulkevasta kuumasta vedestä on vaikeaa löytää futurististen luomusten edellyttämää mediaseksikkyyttä.
“Kaukolämmön keskitetty jakelujärjestelmä on mahdollistaja”
Kaukolämmitys on ainoa lämmitysmuoto, joka pystyy yhdistämään erilaiset tuotantomuodot ja ylijäämäenergiat toisiinsa. Kyse ei siis ole keskitetystä tuotannosta vaan keskitetystä jakelujärjestelmästä. Lisäksi lämmityksen energiamurros ja päivittäinen työ kohti hiilineutraaliutta on jo käynnistynyt – ilman kansallisia velvoitteitakin. Meillä täällä Turussakin on tuotettu jo kohta kymmenen vuotta Kakolassa jätevedestä lämpöpumpuilla lämpöä sekä jäähdytystä. Tulevaisuuteen katsoessa lämpöyhtiöt näkevät yhä voimakkaampana ajatuksen siitä, että energialle ei enää määriteltäisi hintaa, vaan asiakkaalle myydään lämmityksen ja jäähdytyksen yhdistelmänä olosuhdetta.
“Kaukolämmitys on syntynyt yhteisöllisyydestä ja hukkavirtojen hyödyntämisestä.”
Seminaarissa mieleeni siis nousi hämmennys siitä, miksi palvelut keskittyvät, mutta energiajärjestelmä hajautuu? Suuntaus on ristiriidassa koko kaupungistumisen ideologian kanssa. Kaukolämmitys on syntynyt yhteisöllisyydestä ja hukkavirtojen hyödyntämisestä – jota se toteuttaa yhä tänäkin päivänä tehokkaammin kuin koskaan ennen. Tulevaisuuden rakennuksissa on selkeä tilaus tälle jakamistalouden edelläkävijälle, sillä älykkäässä energiaratkaisussa on kyse resurssien viisaasta ja tehokkaasta käyttämisestä.
Kirjoittajana Lotta Lyytikäinen, Projektipäällikkö, Turku Energia Oy