Kuinka hyvin korostamme kaukolämpöverkkojen merkitystä hukkalämpökeskustelussa?
Toimittaja Lauri Jaakkola kirjoitti datakeskuksista hukkalämpönäkökulmasta KSML-konsernin lehdissä toukokuussa 2025: tekstissään Jaakkola toteaa paikkakunnille sijoittuvista datakeskuksista olevan suoraa hyötyä kaukolämmön tuotannossa. Jaakkola kirjoittaa, että kotikuntaan nouseva datakeskus voi parhaimmillaan laskea kaukolämpömaksua, sillä hukkalämpö on useimmiten edullisempaa kuin polttaminen. Tämä on kuitenkin paikkakuntakohtaista, mutta yhdistävänä tekijänä on kaukolämpöverkkojen hyödyntäminen.
Kaukolämpötoimijoiden näkökulmasta erilaiset hukkalämmönlähteet paikkakunnalla tukevat kuitenkin kaukolämmön kilpailukykyä: esimerkiksi Imatralla Stora Enson jätevesistä saatavat hukkalämmöt lämmittävät kaukolämpöasiakkaita. Muun muassa Yle on kirjoittanut aiheesta. Vuositasolla kokonaisuus kattaa puolet Imatran kaukolämmön tuotannosta. Imatran Lämpö toimii myös hyvänä esimerkkinä kaukolämpöverkon monipuolisuudesta: alun perin maakaasuun perustuvasta lämmöntuotannosta siirryttiin biopolttoaineisiin, ja nyt tästäkin puolet katetaan hukkalämmöllä. Imatran Lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka nostaa esille Ylen artikkelissa, että heillä paikallisesti tämä tuo vakautta myös kaukolämmön hintaan.
Kesäkuun 2025 Helsingin Sanomien artikkelissa nostetaan esille tutkijoiden kriittisiä näkemyksiä datakeskuksista Suomen talouskasvun kannalta. Jutun lopussa kuitenkin puhutaan paikallisesti saatavista hyödyistä, eli hukkalämmöistä kaukolämmön tuotannossa. Tämän sanotaan olevan myös yksi esimerkki, jossa voisi piillä mahdollisuuksia kehittää ”korkeamman arvonlisän toimintaa”, muun muassa ulkomaille vietävän konseptin muodossa.
Datakeskuksien hukkalämmön hyödyntäminen vaatii merkittäviä investointeja sekä datakeskustoimijalta että kaukolämpöyhtiöltä. Toisaalta kaukolämpötoimijalle datakeskuksista saatavia hyötyjä ovat lämmön vihreys ja kohtuuhintaisuus, mikä tukee samalla kaukolämpöyhtiöiden omia ympäristötavoitteita. Varmaa on kuitenkin lämmön tarve lämmityskaudella, eli erilaisten lämmönlähteiden tarve ei tule katoamaan.
Opinnäytetyö: hukkalämpöjen hyödyt kaukolämpöasiakkaalle jäävät etäisiksi
Tuore opinnäytetyö tarkastelee hukkalämmöllä tuotetun kaukolämmön kilpailukykytekijöitä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin hukkalämpöjä erityisesti asiakasnäkökulmasta. Opinnäytetyön tekijä Anette Koskelin on opiskellut Laurea-ammattikorkeakoulussa liiketoiminnan ekologisuutta, kansainvälistä kauppaa sekä logistiikkaa. Opinnäytetyö tehtiin Nivos Oy:lle, joka on yksi Laurean avainkumppaneista. Koskelin kertoo tienneensä jonkin verran kaukolämmöstä ennen työn aloittamista – hän pitikin yllättävänä, että työn edetessä hukkalämmöistä tuli poliittisesti ja journalistisesti erityisen ajankohtainen aihe datakeskuksien vuoksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli parempi ymmärrys nykyisestä markkinatilanteesta, sekä siitä, tuoko hukkalämmöillä tuotettu kaukolämpö loppuasiakkaalle lisäarvoa. Työn tuloksista nousi esiin, että mediakeskustelussa hukkalämmöt nähdään pääasiassa datakeskuksiin liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun alakäsitteenä, eikä mediakeskustelussa yleensä nosteta paikallisen kaukolämpöasiakkaan saamia hyötyjä. Tunnustettavimpana hyötynä tunnistettiin kilpailukyvyn vahvistuminen hukkalämpöjen korvatessa mahdollisesti kalliimpia lämmöntuotantomuotoja.
Tuloksia voidaan pitää merkityksellisinä, jos kaukolämpöpaikkakunnalla kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät nähdään vahvoina kilpailijoina. Työssä analysoiduissa artikkeleissa ei ollut rakennettu yhteyttä muodostuvan hukkalämmön ja kaukolämmön välille. Tämän vuoksi opinnäytetyöllä ja sen tuloksilla oli merkitystä kumppanina olleelle kaukolämpöyhtiölle myös asiakasviestinnän näkökulmasta. Mäntsälässä on tällä hetkellä kaksi datakeskusta, mutta paikkakunnalle on tulossa myös uusia toimijoita, minkä vuoksi hukkalämpöjen mahdollisuudet olivat keskeinen tutkimuskohde.
”Kärjistäen analyysistä kävi ilmi, että esimerkiksi mediajulkaisuja lukevan tulisi itse kyetä yhdistämään hukkalämpöjen hyödyntäminen oman kodin lämmittämiseen”, Koskelin toteaa. ”Työ avasi omia silmiäni siitä, ettei kaukolämpöala ole asiakaslähtöisin maailma, minkä lisäksi datakeskuksilla olisi kehitettävää viestinnässään ja tietoisuuden lisäämisessä hukkalämmöistä. Sanoisin, että työssä on myös yleistettävää – hukkalämmöt eivät ole vielä suuresti tunnettuja suomalaisessa yleisössä.”
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC ry