Liikkuva varaenergiapalvelu korvaa kiinteitä varalaitoksia – kaukolämmön kustannustehokkuus kasvaa ja riskit vähenevät
Riittävä varakapasiteetti on yksi kaukolämmön lähes 100-prosenttisen toimitusvarmuuden perusedellytyksistä. Energiayhtiöt huoltavat ja ylläpitävät varalaitoksiaan ympäri vuoden, vaikka tarvetta niille on yleensä vain muutamia kertoja vuodessa tai jopa harvemmin. Höyrytys Oy tarjoaa tähän vaihtoehtoisen ratkaisun: varaenergiapalvelun, joka korvaa tilapäisen energian tarpeet yhdellä puhelinsoitolla.
Höyrytyksellä on käytössään Pohjoismaiden suurin nopean tilapäishöyryn ja -lämmön tuotantokapasiteetti. Kalusto koostuu järeistä rekoista, konteista ja höyryautoista aina ketteriin pienikokoisiin lämpöperävaunuihin. Tehoa niistä irtoaa aina sadoista kilowateista jopa 10 megawattiin per yksikkö ja painetta 18 baariin asti. Yksiköitä voidaan myös yhdistää tarvittavan kokonaishöyry- tai lämpötehon aikaansaamiseksi.
”Palvelumme on ennen kaikkea kiertotaloutta: kun varalämpö ostetaan palveluna, voi energiayhtiö luopua varalaitostensa turhasta käytöstä tai luopua osasta varalaitoksia jopa kokonaan. Omistamisen riskeistä sekä tuotanto-omaisuuden hallinnasta luopuminen lisäävät kustannustehokkuutta”, sanoo Höyrytys Oy:n toimitusjohtaja Risto Nupponen.
Tuotanto käyntiin tunneissa
Höyrytys palvelee asiakkaitaan viikon jokaisena päivänä ympäri vuorokauden, koko Suomen alueella. Palveluja tarjotaan sijainnista riippumatta avaimet käteen -periaatteella. Ripeimmillään varaenergia toimitetaan asiakkaalle neljässä tunnissa. Kustannuksiltaan järkevin vasteaika on kuitenkin 12–24 tuntia. Palveluihin kuuluvat lämmön ja höyryn lisäksi tarvittaessa myös toimituksen vaatimat polttoaine-, generaattori- ja vesiratkaisut.
”Jos vasteaika on muutama tunti, kaluston on oltava valmiiksi toimituspaikkakunnalla. Tällä hetkellä meillä on kalustoa kahdella paikkakunnalla. Sen sijaan vuorokaudessa pystymme käynnistämään toimituksen koko Suomen alueella”, kertoo tuotantopäällikkö Aarni Natunen.
Yleensä myös toimitusaika pitenee, kun tarve varaenergialle kasvaa.
”Olemme toimittaneet höyryä ennalta suunniteltuun tarpeeseen yli 30 MW ja lämpöäkin voimme tuossa mittaluokassa toimittaa”, kertoo myyntipäällikkö Tapio Ritvonen.
Noin puolet energiayhtiöille toimitetuista palveluista on ennalta suunniteltuja ja yleensä sopimuksenvaraisia. Sopimusasiakkaille Höyrytys varaa tarvittavan resurssin ja lupaa sovitun vasteajan tilauksesta tuotannon aloitukseen kaikissa tilanteissa.
”Ennalta suunnitelluissa toimituksissa kyseessä on esimerkiksi kattilahuolto tai verkoston laajennus, jonka vuoksi lämmönjakelu joudutaan katkaisemaan. Suunnittelemattomissa toimituksissa on kyse esimerkiksi häiriöstä lämmöntuotannossa tai verkostossa, tulipalosta tai muusta akuutista ongelmasta”, Ritvonen jatkaa.
Ennakoimattomuus lisääntyy lämmityskaudella
Asiakkaalta varaenergiapalvelun käyttöönotto vaatii vain kalustolle sopivan sijoituspisteen sekä liitäntälaipat. Jos halutaan tietty määrä energiaa tiettyyn pisteeseen, täytyy energiayhtiön myös varmistaa, että kaukolämpöputki on riittävän iso.
”Oli kyseessä sitten rekka tai raskaalla kalustolla siirrettävä kontti, on sille oltava riittävästi tilaa sekä kantava maapohja. Me liitymme kaukolämpöputkeen letkuilla ja teoriassa voimme liittyä mihin tahansa kohtaan verkostoa. Pystymme tekemään liityntälaipat ilman katkosta”, Natunen sanoo.
Ennen palvelun toimittamista Höyrytys tekee kirjallisen työsuunnitelman, jossa sovitaan, miten palvelu teknisesti ja aikataulullisesti toteutetaan. Jos kyseessä on hätälähtö, Höyrytyksen asiantuntijat sopivat käytännöistä paikan päällä yhdessä asiakkaan kanssa.
”Tarkastelemme aina ensin sijaintipaikkaa, tarvetta ja olosuhteita, ja sitten päätämme, mikä on mahdollista. Voimme tarvittaessa viivästyttää palvelun aloittamista, mikäli esimerkiksi turvallisuudessa on puutteita tai jotakin hyödykettä, kuten vettä tai sähköä, ei ole saatavilla. Etukäteissuunnittelulla pyrimme ehkäisemään muun muassa tällaisia tilanteita”, toteaa Ritvonen.
Suunnitellut toimitukset ajoittuvat yleensä sulan maan aikaan eli kevääseen, kesään ja syksyyn. Lämmityskaudella puolestaan korostuvat ennakoimattomat toimitukset: kun pakkaset kiristyvät, riski erilaisiin vaurioihin kasvaa ja laiterikkojakin tapahtuu enemmän.
”Laitekriittisyys on suurempi lämmityskaudella, jolloin myös kiire varaenergialle on suurempi. Meille tyypillistä on, että laiterikko tai häiriö tapahtuu yöllä tai pyhäpäivänä.”
Toimituksen päätyttyä asiakkaan kanssa käydään loppukeskustelu ja tarvittaessa sopimusasiakkaille tarjotaan kirjallinen raportti tai toimintakertomus.
Omavaraisuudesta yhteiskäyttötalouteen
Varaenergiapalvelun hinta asiakkaalle on tuntipohjainen ja lisäksi asiakas maksaa polttoaineesta todellisen kulutuksen mukaisesti. Polttoaineena Höyrytys käyttää kevyttä polttoöljyä sen luotettavuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvien tekijöiden vuoksi.
”Lasku asiakkaalle on lyhyt ja tiivis. Nyrkkisääntönä yksi megawattitunti maksaa noin 200–300 euroa liikkuvalla kalustolla toimitettuna, ellei tiedossa ole ennalta suunniteltu, pidempi ajanjakso”, Natunen valottaa.
Tuntipohjainen kapasiteettimaksu sisältää kaluston siirron, operoinnin ja käytön, polttoainetilaukset sekä kaksi operaattoria, jotka toimivat kahdessa vuorossa. Myös päivystys vuorokauden jokaisena hetkenä kuuluu palveluun, muistuttaa Nupponen.
”Täytyy huomioida, että kustannus on tilapäinen. Se, että olemme valmiudessa palvelemaan nopeallakin aikataululla, on hinnaltaan huokeaa verrattuna siihen, mitä energiayhtiö maksaa kiinteiden varalämpökeskusten investointeina sekä kunnossapito- ja käyttökustannuksina.”
Suurimman osan palveluistaan Höyrytys tuottaa itse työllistäen noin 30 henkeä. Alihankintaa ja kumppaneita hyödynnetään toiminnoissa, joita harvemmin kysytään.
”Omistamme, huollamme ja käytämme kalustoamme itse. Kumppaneita tarvitsemme muun muassa lavettikuljetuksiin sekä vesi- ja öljylogistiikkaan”, Natunen kertoo.
Polttaminen edelleen toimintavarmin
Kevyen polttoöljyn käyttöä energialähteenä puoltaa ennen kaikkea sen luotettavuus. Se on Natusen mukaan yksi ainoista energiamuodoista, jota voidaan toimittaa sijainnista riippumatta kustannustehokkaasti.
”Jos energialähteenä käytettäisiin esimerkiksi sähköä tai maakaasua, vaatisi se aina olemassa olevan sähkö- tai maakaasuverkoston. Nestekaasu- ja LNG-ratkaisujen käytettävyyttä rajoittavat tällä hetkellä määräystenmukaisuus, turvallisuus, hinta sekä heikko saatavuus verrattuna kevyeen polttoöljyyn. Bioenergian hyödyntäminen taas vaatisi isompia laitteistoja ja investointeja, ja ongelmaksi koituisivat paikalliset hiukkaspäästöt”, Natunen kertoo.
”Myös Huoltovarmuuskeskus varautuu toistaiseksi kevyellä polttoöljyllä. Meillä on kuitenkin valmiudet kehittää kalustoa, kun tarkoitukseen sopivat ratkaisut ovat olemassa. Herkällä korvalla seuraamme kehitystä. Esimerkiksi uusiutuvat dieselit soveltuvat meidän laitteillemme ja jollain aikavälillä myös synteettiset polttoaineet ovat mahdollisia”, Ritvonen täydentää.
Lisätietoja
https://hoyrytys.fi/
Toimitusjohtaja Risto Nupponen, p. 010 417 4610, risto.nupponen@hoyrytys.fi
Myyntipäällikkö Tapio Ritvonen, p. 010 417 4674, tapio.ritvonen@hoyrytys.fi
Tuotantopäällikkö Aarni Natunen, p. 010 417 4614, aarni.natunen@hoyrytys.fi
Teksti: Satu Tähkä
Kuva: Höyrytys Oy
Höyrytys on kumppanina mukana FinDHC:n järjestämässä
Kaukolämpö 2021 -tapahtumassa Tampereella 26.11.2021.
Tule sinäkin mukaan vuoden merkittävimpään lämmitys- ja jäähdytysratkaisujen ammattilaistapahtumaan!