Maaliskuun uutiskatsaus: Kiinteistökohtainen lämpöpumppu voi olla virheinvestointi
Tässä uutiskatsauksessa tarkastelemme kaukolämpöön liittyvää uutisointia helmi-maaliskuun ajalta. Uutisissa ovat näkyneet kysymykset polton hyväksyttävyydestä, suunnitelmat Suomeen nousevista vetylaitoksista kuin myös kaukolämmön tuotantoportfolion muutokset. Myös kiinteistökohtaisiin lämpöpumppuratkaisuihin liittyvät kysymykset ja erityisesti taloudelliset riskit ovat nousseet vahvasti esiin mediassa – niin alan lehdissä kuin myös valtavirtajulkaisuissa.
Energiayhtiöiden suunnitelmat mediassa
Vantaan Energia on näkynyt niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa uutismediassa: Helsingin Uutiset kirjoitti Vantaan Energian näkemyksistä puun polton tulevaisuudesta, ja kuinka yhtiö päätti lopettaa kaksi projektiaan. Tämän lisäksi UusioUutiset käsitteli Vantaan Energian suunnitelmia esikäsittelyn sisällyttämiseen osaksi jätevoimalaprosessia – tässä kokonaisuudessa olisi mukana myös hiilidioksidin talteenotto voimalan savukaasuista. Laitos ottaisi talteen yhtiön nykyisen jätevoimalan, jätevoimalan laajennuksen ja tulevan korkealämpötilalaitoksen tuottaman hiilidioksidin. Kuntatekniikassa käsiteltiin hiilensidonnan merkitystä osana ilmastotavoitteiden saavuttamista yleisellä tasolla. Kuntatekniikan artikkeli pohjautuu Energiateollisuus ry:n tiedotteeseen.
Myös Pohjois-Suomi on saanut ansaitsemaansa mediahuomiota: Oulun Energian suunnitelma suuresta vetylaitoksesta sai valtakunnallista huomioita lukuisissa medioissa, mukaan lukien Helsingin Sanomissa. Oulun Energian hanke sisältäisi kapasiteetiltaan jopa sadan megawatin elektrolyysilaitoksen. Meri-Lapissa Lapin Kansa kirjoitti, kuinka Kemin Energia ja Vesi aikoo lisätä kaukolämmön ostamista Metsä Groupilta nyt, kun biotuotetehdas on valmistunut ja lähestyy täyttä tuotantoa. Yhtiön tavoitteena on, että vuositasolla 40–50 prosenttia Kemin kaukolämmöstä voisi tulla biotuotetehtaalta.
Etelä-Karjalassa Yle kirjoitti Lappeenrannan kaupungin suurten yrityksien alkaneesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on hiilineutraaliuden saavuttaminen. Yhteistyötiimiin kuuluu kaupungin lisäksi lappeenrantalaisten arkeen liittyviä tahoja, kuten alueellinen vähittäiskauppa ja hyvinvointialue. Mukana ovat esimerkiksi Lappeenrannan Energia, LUT-yliopisto, Danfoss Editron, Metso Outotec ja Switch Engineering.
Ainoastaan kaukolämpöverkot mahdollistavat hukkalämpöjen laaja-alaisen hyödyntämisen
Kaukolämpöverkkojen rooli osana lämmityksen kokonaisvaltaista vihertymistä nousi esille hukkalämpöuutisoinnin muodossa: muun muassa Yle tuotti uutisjutun datakeskuksien hukkalämpöjen hyödyntämisestä, ja kuinka olemassa oleva kaukolämpöinfra toimii Suomen kilpailuvalttina datakeskusten asettumiselle. Tekstimuotoinen uutinen hukkalämpöaiheesta löytyy täältä.
Talotekniikka-lehti kirjoitti Vantaan Energian hankkeesta, jossa KWH Freezen pakastevarastosta syntyvät hukkalämmöt voitaisiin hyödyntää Vantaan kaukolämpöverkossa. KWH Freezen pakastevarastosta talteen otettu energiamäärä voisi olla vuositasolla jopa 42 GWh, joka vastaa 2 300 keskimääräisen omakotitalon vuosikulutusta.
Lämpövarastoja kohtaan kiinnostuneisuus korkealla
Yle uutisoi Loviisan Lämmön lämpöakkuinvestoinnista: akun vaikutus kaukolämpöyhtiön kokonaispäästöihin on noin 160 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Tämä tarkoittaa lähes 70 prosentin päästövähennystä Pornaisten kaukolämpöverkossa. Öljystä luopumisen lisäksi hakepolttoaineen käyttö vähenee noin 60 prosenttia. Loviisan Lämmön uuden lämpöenergiavaraston väliaineena käytetään Tulikiven tuotannon sivuvirtana syntyvää vuolukivimursketta. Aiheesta uutisoi muun muassa Kuntatekniikka.
Kiinteistökohtaiset lämpöpumppuratkaisut voivat olla virheinvestointi
Kiinteistökohtainen maalämpöpumppu voi olla virhehankinta, kertoo Isännöintiliiton vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto liiton tiedotteessa. Isännöintiliitossa nähdään, että kiinteistökohtaisen lämpöpumppujärjestelmän hankinnan taustalla on useimmiten pyrkimys säästöön, mutta tämä vaatii tarkkaa harkintaa. Kaukolämmön hinnan, lainarahojen ja korkokulujen lisäksi tiedotteessa nostetaan esille elinkaarikustannusten huomioiminen osana kokonaisuutta. Koska hankkeiden kannattavuuden laskennassa on monta muuttujaa, Länsiluoto kehottaa käyttämään laskelmien teossa asiaan perehtynyttä ulkopuolista asiantuntijaa. Aiheesta uutisoivat mm. Talouselämä, Taloussanomat, Tekniikka & Talous, Tivi sekä Verkkouutiset.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC