Blogi

blogi3 1

Rohkeaa näkemystä bioenergiamarkkinoille

Suomalaisella energiamarkkinalla bioenergian käytöllä on vahva asema ja energian hankinnan toimintamallit ovat vakiintuneet. Vastaavatko nykyiset käytännöt kuitenkaan parhaalla mahdollisella tavalla energiayhtiöiden ja bioenergiantuottajien tarpeisiin?

Bioenergian kysyntä kasvaa

Energiaviraston mukaan vuonna 2017 puupolttoaineet olivat yleisin energianlähde energian loppukäytössä 26,9 % osuudella. Suunta on oikea ja bioenergia voi paremmin kuin koskaan. Metsiemme sivuvirtapotentiaali on syytä valjastaa jatkossakin mahdollisimman tehokkaaseen ja kestävään käyttöön.

Kotimaisen biomassan tarjonta vastaa tämänhetkiseen kysyntään, mutta energia- ja metsäsektorin tulevat investoinnit ravistelevat metsiemme korjuupotentiaalia. Energia- ja metsäteollisuus eivät kilpaile samasta raaka-aineesta, mutta osassa suunnitelluista hankkeista, metsäteollisuus aikoo käyttää kuitupuun lisäksi myös hakkuutähteitä ja energiapuuta. Energiareserviä on metsissämme runsaasti, mutta se keskittyy Pohjois-Suomeen, kun taas suurimmat käyttäjät ja suunnitellut kaukolämpöhankkeet löytyvät Etelästä.

”Biomassan käyttö lisääntyy, mutta kuljetusmatkat ja kustannukset eivät saisi kasvaa.”

Energiapuukaupan nykytila ei vakuuta

Alan ulkopuolelta tulevan silmin puukauppa kaipaa muutosta. Ostajapuolella vallitsee oligopoli, eikä puun energiajakeiden todellinen arvo aukene metsänomistajille, kun ostajaa ja myyjää motivoi ainespuun hinta. Lisäksi metsämme kärsivät melkoisista harvennusrästeistä, sillä harvennuspuun myynti ei nykyisellään ole kannattavaa, koska päätehakkuusta saa kovemman hinnan lähes samalla kustannuksella. Pienten toimijoiden on erittäin vaikeaa päästä ostajan markkinoille, jossa jyllää pitkät, kiinteät sopimukset, joiden kilpailutus on vähäistä tai jopa näennäistä. Tämän johdosta metsäpolttoaineiden indeksihinnat ovat äärimmäisen stabiilit eivätkä heijasta kysynnän ja tarjonnan muutoksia juuri lainkaan. Puukauppojen hintoja on vaikea vertailla erinäisten lisien ja asiakasetuohjelmien vuoksi.

”Hinnoittelun läpinäkyvyys ja vertailtavuus vaikuttavat edelleen kirosanoilta.”

Mitä voisimme tehdä toisin?

Miten metsiemme energiapotentiaali saataisiin hyödynnettyä tehokkaammin ja lähempänä? Biomassasta tulisi tehdä standardi markkinahyödyke kuten muista polttoaineista, jotta kauppaa voitaisiin käydä kysynnän ja tarjonnan ehdoilla, ja se tuottaisi mahdollisimman paljon lisäarvoa sen myyjille ja ostajille. Nykyään, kun polttoainetoimituksia tapahtuu vain lämmityskauden aikana, on monen hakkuriyrittäjän elinkeino jouten suuren osan vuodesta. Jos biomassan hinta heijastaisi kysyntää ja tarjontaa, kaupankäynti kesän hiljaisella jaksolla piristyisi hintakannusteen kautta, mikä taas tasaisi hakkuriyrittäjien vuotuista työkuormaa. Toiselta puolelta pöytää tarkasteltuna se mahdollistaisi myös myyjälle korkeammat tuotot lämmityskauden kysyntäpiikkien aikana. Läpinäkyvät ja reaaliaikaiset hinnat puun eri energiajakeille sekä kuljetukselle lyhentäisivät kuljetusmatkoja sekä alentaisivat alueellisia hintaeroja.

”Pienten toimijoiden helpomman pääsyn markkinoille mahdollistaisi anonyymi ja tasa-arvoinen standardiehdoin toteutettu huutokauppa, jossa osapuolet voivat käydä kauppaa omien taloudellisten resurssien puitteissa.”

Miten Baltiassa – Bioenergiapörssi Baltpool

Yllä kuvailtu tilanne on arkipäivää Liettuassa, jossa on ollut käytössä sähköinen kaupankäyntijärjestelmä Baltpool jo vuodesta 2012. Baltpool on viime aikoina levittäytynyt myös muihin Baltian maihin ja Tanskaan. Alueelliset hintaerot ovat laskeneet, sillä myyjä syöttää järjestelmään erikseen tuotteen myyntihinnan, kuljetuskustannuksen- ja maksimikuljetusetäisyyden, jonka on valmis ajamaan. Anonyymi huutokauppa on myös laskenut suurimman toimijan markkinaosuutta huomattavasti ja puolestaan lisännyt pienten toimijoiden määrää ja markkinaosuutta. Positiivinen aluetaloudellinen vaikutus on ollut merkittävä. Myös indeksihintoihin on saatu kaivattua kausivaihtelua, mikä mahdollistaa ympärivuotisen kaupankäynnin joustavasti eri mittaisilla sopimuksilla.

Tutkimme parhaillaan tätä palvelumahdollisuutta yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Lisätietoja:
Atte Elonen, Specialist
Wega
Tel: +358 40 412 7715
atte.elonen@wega.fi

Kirjoittajana Atte Elonen, Specialist, Wega