Kannamme vastuuta

energy concept white background logolla

Suomalaiset kaukolämpöyhtiöt ovat hyödyntäneet teollisuuden ja kiinteistöjen hukkalämpöä jo vuosikymmeniä

Suomalaiset kaukolämpöyhtiöt ovat jo toimintansa alkuajoilta hyödyntäneet toimintapaikkakunnillaan saatavilla olevaa yritysten tuottamaa hukkalämpöä. Nyt hukkalämmön talteenottoa pyritään tehostamaan entisestään koska siitä hyötyvät kaikki osapuolet, lämmöntuottajat, kaukolämpöyhtiöt ja kuluttajat.

Näyttökuva 2018 10 11 kello 14.31.00Lämpöä on ostettu jos se on ollut taloudellisesti ja teknisesti mahdollista. Käytännössä ostettavan hukkalämmön tulee olla saatavilla kaukolämpöverkkoihin sopivalla paineella ja sopivassa lämpötilassa. Taloudellisesti hukkalämmön kerääminen edellyttää riittävää volyymiä, että sen käyttämisen vaatimat investoinnit olisivat mahdollisia.

Turussa on otettu lämpöenergiaa vastaan jo vuodesta 1995

Turku Energia on ottanut vastaan ulkopuolisilta toimittajilta lämpöenergiaa jo vuodesta 1995”, kertoo yhtiön lämpöyksikön johtaja Jari Kuivanen.

”Ensimmäisiä yhteistyökumppaneita oli Late-Rakenteet Oy Pansiosta. Toimittajia on muitakin, muiden muassa Turun Sanomat ja Höyrytys Oy. Turku Energia ei ole koskaan sulkenut pois mahdollisuutta hukkalämmön toimittamiseen omistamaansa jakeluverkkoon ja sen takia meillä ei ole ollut tarvetta rummuttaa kaukolämpöverkon avaamisesta”, Kuivanen kertoo.

”Toki jokainen tapaus tarkastellaan erikseen niin että teho voidaan teknisesti siirtää ja että molemmat osapuolet hyötyvät asiasta. Lisäksi myös ympäristöasiat otetaan varsin perusteellisesti huomioon,” hän jatkaa.

”Turussa on otettu jätevedestä lämpöä talteen jo vuodesta 2009 lähtien. Lämpöä on siirretty kaukolämpöverkkoon parhaimmillaan 40MW teholla ja jäähdytettyä vettä on käytetty kaukojäähdytetyissä kohteissa. Järjestelmässä on ollut alusta alkaen mukana iso vesiakku johon on varastoitu jäähdytettyä vettä” Kuivanen lisää.

Porissa teollisuuden hukkalämpöä on hyödynnetty yli kymmenen vuotta

Myös Pori Energian energiayksikön johtaja Timo Mäki vahvistaa, että yhtiö käyttää saatavilla olevia ulkopuolisia lämpöresursseja mahdollisuuksien mukaan.

”Hyödynnämme teollisuuden prosesseista talteen otettua lämpöä useammasta kohteesta. Yhteistyö yritysten kanssa sujuu hyvin. Toiminta aloitettiin noin kymmenen vuotta sitten”, Mäki kertoo.

Kemissä hukkalämpöä hyödynnetty vuodesta 1990, hukkalämmön osuus on vaihdellut 20-85 %:iin

”Meillä on tällä hetkellä voimassa paikallisen Metsä-Fibren tehtaan kanssa sopimus, jolla ostamme ylijäämälämpöä vara- ja huippuenergiaksi”, kertoo puolestaan Kemin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Anne Salo-oja ja korostaa samalla yhteistyön joustavuutta.

”Sopimuksessa myyjällä ei ole toimitusvelvollisuutta eikä meillä ole ostovelvollisuutta, jolloin kaupat syntyvät sovitulla hinnalla silloin, kun se on kummankin osapuolen tarpeiden mukaista.” Salo-ojan mukaan ensimmäinen yhteistyösopimus Metsä-Fibren edeltäjän kanssa Kemin Energialla oli voimassa vuosina 1990-2006.

”Sopimus koski perusenergiatoimituksia ja se kattoi noin 80 – 85 prosenttia energiatarpeestamme”, hän muistelee.

”Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksemme valmistuttua aikaisempi sopimus päättyi, mutta vuonna 2008 solmimme Metsä-Fibren kanssa nykyisen vara- ja huippuenergiasopimuksen, jolla olemme vuosittain ostaneet noin 20 prosenttia energiantarpeestamme.”

Espoossa tavoitellaan hukkalämpöjen osuuden nostamista 30 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä

Suomessa tietotekniikan palvelukeskuksissa syntyy yhä enemmän hukkalämpöä, joka pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään.

”Viilennämme muiden muassa palvelinkeskuksia poistamalla niiden ylijäämälämmön ja käytämme sen kaukolämmityksessä”, kertoo Fortumin kaukolämpöliiketoiminnan johtaja Ilkka Toijala.

”Palvelinkeskusten osalta yhteistyö on alkanut tämän vuosikymmenen alkupuolella. Suomenojan lämpöpumppulaitos otettiin käyttöön vuonna 2015”, Toijala muistelee.

”Espoossa palvelinkeskuksien palvelimista syntyvä lämpö hyödynnetään kokonaisuudessaan kaukolämmityksessä. Keskuksista lämpöä otetaan talteen vuosittain yhteensä noin 20 gigawattituntia. Yksin Ericssonin palvelinkeskus Kirkkonummella tuottaa tällä hetkellä hukkalämpöä 10–15 gigawattituntia vuodessa”, hän jatkaa.

”Suomenojan voimalaitoksen lämpöpumppulaitoksessa puolestaan pumpataan lämpö talteen Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan länsiosista tulevista puhdistetuista jätevesistä ja lämpöenergia käytetään kaukolämmitykseen.”

“Fortum haluaa laajentaa hukkalämmön hyödyntämistä yhä laajemmalle.”

”Olemme tänä keväänä avanneet verkkomme kaikille puhtaan energian tuottajille ja julkistaneet ostohinnat verkkosivuillamme”, Toijala kertoo.

”Tämä tarkoittaa, että ostamme nyt lämpöä yhä useammilta toimijoilta. Toimistoista, taloyhtiöistä ja teollisuudesta. Noin 18 prosenttia Espoon kaukolämmön tuotannosta perustuu hukkalämpöjen hyödyntämiseen ja tavoittelemme tämän osuuden nostamista 30 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Toivomme, että uuden avoimen kaukolämpökonseptin myötä saamme lukuisia uusia yhteistyökumppaneita.”

Perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla, kuten Valkeakoskella ja Jämsässä, on tehty vuosikymmeniä tiivistä yhteistyötä kaukolämpöyhtiöiden ja teollisuuden kesken.

”Meillä on ollut kaukolämmön ostosopimus UPM Specialty Papers Oy Tervasaaren tehtaan kanssa vuodesta 1980 alkaen”, kertoo Valkeakosken Energian kaukolämpöjohtaja Seppo Järvinen. ”Tehtaan lämmöntuotantoprosessissa hyödynnetään kaukolämpöakkua, jolla tasataan paperitehtaan höyryprosessin muutostiloja. Kaukolämpöakun käyttö vähentää höyryverkon varoventtiilien ulospuhalluksia ja energiahäviöitä”, hän jatkaa.

”Vuonna 2014 Tervasaaren tehdas investoi 5,5 miljoonaa uuteen savukaasupesuriin, jossa on lämmön talteenottojärjestelmä. Näin lämpöä, joka muuten leviäisi taivaan tuuliin voidaan hyödyntää kaukolämpöveden lämmittämiseen”, Järvinen kiittelee.

”Savukaasupesuri mahdollistaa Tervasaaren tehtaalla erilaisten polttoaineiden käytön, lämmön talteenoton ja vähentää merkittävästi savukaasupäästöjä. Pesuri tuottaa lämpöä niin tehokkaasti, että kaukolämmön tuotantokustannukset ovat laskeneet ja se näkyy Valkeakosken Energian asiakkailla edullisempana kaukolämmön hintana”, hän hehkuttaa.

”Tervasaari tuottaa Valkeakosken kaupungin alueen tarvitsemasta kaukolämmöstä 93 prosenttia”

”Tervasaari tuottaa Valkeakosken kaupungin alueen tarvitsemasta kaukolämmöstä 93 prosenttia. Tällä alueella ei oikein ole muita sellaisia yrityksiä, joilla olisi tarjota meille lämpöä ostettavaksi. Toki muutamien yritysten kanssa olemme keskusteluja käyneet, mutta sen pitemmällä asiat eivät ole edenneet.”

Tyytyväinen yhteistyöhön teollisuuden kanssa on myös Jämsän Aluelämmön toimitusjohtaja Hannu Soikkeli.

”Olemme hyödyntäneet kaiken teollisuudesta järkevästi ja kustannustehokkaasti saatavan ylijäämä- ja hukkalämmön. Vuosituhannen vaihteessa ja osittain jo aikaisemmin aloitettu yhteistyö on vakiintunutta ja kehittyy tekniikan ja toimintatapojen parantuessa,” Soikkeli kertoo.

Lämmönhankinnan laajentamisessa on oltava realisti, liian pienet hankkeet eivät aina kannata

Kaukolämpöverkkoa on joskus erehdytty vertaamaan sähköverkkoon, johon voidaan suhteellisen helposti liittää uusia sähköntuottajia. Lämpö- ja sähköverkot eroavat kuitenkin perusteellisesti toisistaan, joten uusien lämmöntuottajien liittäminen on aina tekninen haaste. Tämä koskee varsinkin pieniä yksikköjä kuten erillisiä kiinteistöjä.

”Kaukolämpöverkkoa on joskus erehdytty vertaamaan sähköverkkoon. Lämpö- ja sähköverkot eroavat kuitenkin perusteellisesti toisistaa.”

”Turku Energia näkee asian niin, että yksittäisten kiinteistöjen on aika haastavaa pystyä tuottamaan lämpöä kilpailukykyiseen hintaan oman kiinteistön lisäksi verkkoon. Investoinnit ovat isoja ja laitteet vaativat kiinteistöstä paljon tilaa”, kertoo Jari Kuivanen.

”Sen sijaan teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntäminen on jo paljon kiinnostavampi vaihtoehto.”

Kuivasen mukaan sähkö- ja kaukolämpöverkko eroavat toisistaan jo siinä, että sähköverkko on valtakunnallinen, mutta kaukolämpöverkko ei.

”Valtakunnallisen kaukolämpöverkon energiahävikki olisi todennäköisesti hirmuinen”, hän arvelee.

”Sähkön siirtohinnat ovat sähkön myynnin vapautumisen jälkeen nousseet, ja sama tapahtuisi kaukolämmössä.”

Myös Pori Energian Timo Mäki on varauksellinen kovin pienten yksiköiden liittämisestä lämmöntuotantoon.

”Pienien kohteiden osalta  on investointikustannus, joka voi nousta liian korkeaksi hyödynnettävissä olevaan lämpömäärään nähden. Suurien kohteiden osalta haasteena on kesäajan matala lämmöntarve.”

”Kaupallinen haaste on tietenkin hinnoittelu”, aprikoi puolestaan Anne Salo-oja hukkalämmön laajemman talteenoton pullonkauloja.

”Lisäksi tekniset haasteet liittyvät olemassa olevaan tuotantokapasiteettiin ja asiakkaiden lämmöntarpeeseen sekä lämpöverkon paineenpitoon ja käyttöön”, hän jatkaa.

”Pyrimme yhteistyössä kumppaneidemme kanssa löytämään optimaalisen ratkaisun kuhunkin kohteeseen. Usein tämä onnistuu, mutta ei aina.”

”Hankkeiden kannattavuus on toki monessa tapauksessa merkittävä taloudellinen kysymys samoin kuin lämmönlähteen ominaisuudet ja sijainti Fortumin verkkoon nähden”, sanoo puolestaan Ilkka Toijala. ”Pyrimme yhteistyössä kumppaneidemme kanssa löytämään optimaalisen ratkaisun kuhunkin kohteeseen. Usein tämä onnistuu, mutta ei aina.”

Kaukolämpöyhtiöt markkinoivat maltillisesti mahdollisuuksia hukkalämmön hyödyntämiseksi niiden verkoissa. Keskeinen näkökohta on löytää kaikkia osapuolia hyödyttäviä ratkaisuja.

”Ei ole kenenkään etu tuhlata energiaa, vaan kaikki järkevästi tuotettu energia täytyy hyödyntää.”

”Meillähän on asiakkaina isoja teollisuusyrityksiä joiden kanssa keskustelemme säännöllisesti myös näistä asioista. Ei ole kenenkään etu tuhlata energiaa, vaan kaikki järkevästi tuotettu energia täytyy hyödyntää”, sanoo Turku Energian Jari Kuivanen. ”Toki tämänkin markkinointia voisi tehdä enemmän.”

Uusien hankkeiden kanssa on oltava ajoissa liikkeellä jotta pääsee mukaan suunnitelmiin

Anne Salo-ojan mukaan uusien yhteistyösuhteiden kohdalla on oltava riittävän ajoissa liikkeellä, jotta mahdollinen yhteistyö osataan huomioida jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa.

”Olemme aktiivisesti yhteydessä potentiaalisiin uusiin lämpöasiakkaisiin. Seuraamme paikkakunnan hankkeita ja olemme myös itse yhteydessä silloin, kun suunnitelmissa on projekteja, joiden kanssa voisimme tehdä energian ostoon tai myyntiin liittyvää yhteistyötä.” Samaa korostaa Fortumin Ilkka Toijala.

”Seuraamme paikkakunnan hankkeita ja olemme myös itse yhteydessä silloin, kun suunnitelmissa on projekteja, joiden kanssa voisimme tehdä energian ostoon tai myyntiin liittyvää yhteistyötä”

”Mahdollinen lämmöntuotanto ei monelle kumppanillemme ole ydinliiketoimintaa ja panostammekin mielellämme mahdollisuuksien esittelyyn ja selvittelyyn”, Toijala kertoo.

”Varsin usein otamme suoraan yhteyttä potentiaalisiin toimittajaehdokkaisiin. Yleisesti tiedotetaan hyvin, että hukkalämpöjen hyödyntäminen ja siinä mielessä kiertotalous on yhä tärkeämpi osa energiajärjestelmää ja polttamalla tuotetun energian osuuden vähentämistä.”

Hannu Soikkeli näkee Jämsän Aluelämmön hukkalämmön lisähankinnassa puhtaasti alueellisen ongelman.

”Täällä ei ole uusia lämpöä tuottavia yrityksiä, jotka voisivat toimittaa hukkalämpöä. Tulevaisuudessa mahdollisen datakeskuksen perustaminen Hallin taajamaan voisi olla sellainen.”

Teksti: Mika Horelli
Kuvat: FinDHC ry

Tilaa uutiskirje