Toivoisin energia-alan toiveikkuutta ilmastoahdistuneille
Moni kokee voimattomuutta maailman suurten ongelmien vuoksi, puhumattakaan vastikään taakse jääneestä pandemiasta. Etenevä ilmastonmuutos on saanut ympäristöliikkeet aktivoitumaan ja ihmisiä kaduille. Taustalla palaa halu vaikuttaa ja toimia. Aito muutos vaatii kuitenkin konkreettisia toimia, erityisesti yritysmaailman kaikilla sektoreilla.
Olen saanut nähdä, kuinka energia-alalla työskentelevät suhtautuvat toiveikkaasti tulevaisuuteen: ratkaisuja on kehitetty, ja niitä kehitetään jatkuvasti lisää. Toiveikkuus on läsnä alan seminaareissa ja messuilla. Esimerkiksi kaukolämpöä pyritään tuottamaan joka päivä järkevämmin, ja monen yhtiön keskeinen tavoite on poltontarpeen vähentäminen. Suurin osa Suomessa tuotetusta lämmöstä ja sähköstä on jo nyt hiilineutraalia – muutaman vuoden kuluttua saavutetaan täysi hiilineutraalius.
Energia-alalla on tapahtunut suuria muutoksia, joiden mittaluokkaa on jopa hankala hahmottaa. Eri puolille Suomea nousee valtavia sähkökattiloita. Suomeen sijoittuvat datakeskukset toimivat vihreällä sähköllä ja lämmittävät siinä sivussa pienen kaupungin. Helsinkiin on tulossa maailman suurin ilma-vesilämpöpumppu, Vantaalle maailman suurin lämpövarasto. Energia-alalla todella tapahtuu paljon.
Yksilö voi edelleen tehdä samoja asioita, joista on tiedotettu jo vuosikymmenet: meidän tulisi kierrättää ja tehdä oikeita valintoja tiedostavina kuluttajina. Voimattomuuden tunne voi silti olla ajoittain läpitunkeva. Vaikka suuri osa jo kierrättää jätteensä mallikkaasti, edelleen valtava määrä hyötymateriaalia päätyy sekajätepussiin – onneksi pian sinunkin roskapussisi saattaa päätyä koneelliseen lajitteluun.
Toiveikkuus ja kokemus merkityksellisyydestä vievät meitä eteenpäin. Samalla haluamme kuitenkin elää elämäämme myös elämisen ilosta. Pitäisikö kansalaisyhteiskunnan siis lopettaa muutoksen vaatiminen? Sanoisin, että ei. Tarvitsemmeko lisää osaajia tekemään maailmasta paremman paikan? Ehdottomasti.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC ry