Tuoreimpia totuuksia tarjoillaan joka päivä
Pohdin usein viestimistä ja tiedon käsittelyä julkisuudessa. Ensimmäisenä mieleeni nousee keskustelu hintojen noususta. Esimerkiksi päivittäistavarakaupat korostavat mainonnassaan omia sijoituksiaan eri lehtien ranking-listauksissa. Toisaalta eri päivien ja eri lehtien tuottamat tulokset ovat vaihdelleet, mikä onkin johtanut hieman huvittavaan tilanteeseen: kaksi eri ketjua toteaa samanaikaisesti oman ruokakassin olevan edullisin, minkä jälkeen viitataan julkaistuun journalistiseen artikkeliin. On kuitenkin haastavaa lähteä määrittelemään yksiselitteistä kuvaa totuudesta, sillä eri tuotteiden hinnat vaihtelevat. Eri liikkeissä yksittäisellä tuotetyypillä saattaa olla myös lukuisia hintavaihtoehtoja.
Energiakriisin monet kasvot
Mediassa käsiteltävien aiheiden skaala on mittava, ja samalla yksittäisen mediatoimittajan tulee selvittää valtavasti yksityiskohtia toisistaan poikkeavista tilanteista ja ilmiöistä. Samalla kriittisen linssin rakentaminen on haastavaa, sillä näkökulmia on lukemattomia. Tästä huolimatta on hienoa huomata, että kriittisellä yhteiskunnallisella keskustelulla on vakaa paikkansa mediajulkaisujen sivuilla.
Journalistisessa mediassa keskustellaan energiakriisistä, kuin myös energiakriisistä selviämisestä. Nyt on toivoa, mutta seuraavan lämmityskauden yllä nähdään jo tummia pilviä. Lämmitysmuotoja ja sähkösopimustyyppejä vertaillaan, ja erilaisten tukien ohjautuminen sitä tarvitseville puhututtaa. Energiakriisissä on jostain syystä voittajia ja häviäjiä, vaikka todellisuus ei ole näin yksiselitteinen. Voinemme siis todeta, että elämme toisensa kumoavien viestien ristitulessa.
Nostan yhdeksi esimerkiksi energiansäästökeskustelun. Ajattelin, että vallitseva viesti on yhtenäinen ja jopa muuttumaton: energia on kallista, sitä ei ole ylenpalttisesti, tämän vuoksi meidän tulisi säästää. Seuraavaksi luen, kuinka sähkö on käytännössä ilmaista tuulivoimatuotannon vuoksi. Sauna päälle ja pyykkikone laulamaan. Samaan aikaan energiayhtiö napsauttaa päälle kaukolämpöverkkoon liitetyn sähkökattilansa, joka toimii kulutusjoustoelementtinä tuulivoimaloiden lapojen jälleen pysähtyessä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi työ- ja elinkeinoministeriön 7. helmikuuta julkaistussa tiedotteessa, että suomalaiset säästivät loppuvuoden 2022 aikana yhtä paljon sähköä, kuin sitä Venäjältä on aikaisemmin Suomeen tuotu. Valtionhallinnon yhteinen Astetta Alemmas -kampanja – jossa myös FinDHC on mukana – on kannustanut suomalaisia siis säästämään energiaa, ja kampanja on saavuttanut suurimman osan suomalaisista. Samalla on hyvä muistaa, että vahvin motivaattori on raha ja oma energialasku. Olen itse onnekkaassa asemassa edullisen ja kiinteän sähkösopimuksen kanssa, minkä lisäksi asun kaukolämmitetyssä kerrostalossa. Suurinta sähkön kulutustani olen siirtänyt mahdollisuuksien mukaan illan tunneille.
Kaukolämpöä kakasta, vedystä ja uraanista
Energiayhtiöt eri puolilla Suomea hyödyntävät – tai tulevat hyödyntämään – jätevesien lämpöä kaukolämmön tuotannossa. Monissa kaupungeissa puhutaan prosentuaalisesti merkittävästä lämmön määrästä suhteutettuna kokonaiskulutukseen. Rovaniemellä taas tehdään siitä itsestään jo kultaa, tai ainakin näin asiasta uutisoi Yle. Eniten tilaa uutisoinnissa lienee kuitenkin saanut vihreä vety ja tämän prosessin yhteydessä syntyvän lämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkoissa. Toinen lukijoita kiinnostanut aihe on tietenkin kaukolämpöä tuottavat pienydinreaktorit.
Mediakeskustelussa ei kuitenkaan nouse esiin, että syntyi lämpö minkälaisessa prosessissa hyvänsä, lämpöä hyödynnetään laajemmalla alueella juuri kaukolämpöverkon avulla. Espoolaisena oli ilo huomata Espoon kaupungin video liittyen energiaratkaisuihin taloyhtiöissä, ja mikä näiden vaikutus on suuremmassa mittakaavassa. Tiheään asutulla alueella kaukolämpö on erittäin järkevä ratkaisu. Yksittäinen taloyhtiö parantaa energiatehokkuuttaan remonteilla ja oma paikallinen kaukolämpö- tai energiayhtiö tekee omia aktiivisia toimiaan kaukolämmön päästöjen vähentämisen eteen. Moni energiayhtiö myykin erillistuotteena hiilineutraalia kaukolämpöä, jolla on lämmön alkuperätakuu.
Oodi kaukolämmölle
Tänään vietetään Kaukon päivää, jolloin energiayhtiöt halki Suomen juhlistavat suomalaista kaukolämpöä erilaisin tempauksin. Yksi näkyvimmistä tavoista lienee ilmaisten uimahallikäyntien järjestäminen paikallisille asukkaille. Entisenä kilpauimarina mietin harvoin altaiden lämmitystä ja yleisesti ottaen lämmintä vettä uimahallissa, mutta nyt olen huomattavasti valveutuneempi. Kaukolämpö vihertyy entisestään, minkä vuoksi uimaharrastus kylmän ilmaston Suomessa on entistäkin fiksumpi urheilumuoto. Ja jos kotonasi ei ole kaukolämpöä, lähiuimahallisi saattaa olla helppo paikka kokea kaukolämmön monipuolisuus.
Hyvää Kaukon päivää!
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC