Tammikuun uutiskatsaus: investointeja ja pakkassäätä mediaotsikoissa
Kaukolämpöalan saamat tuet kiihdyttävät vihreää siirtymää
Kaukolämpöuutisia on ollut luettavissa tasaisesti vuodenvaihteen molemmin puolin niin paikallisessa kuin myös valtakunnallisessa uutismediassa. Muun muassa Keskisuomalainen kirjoitti Loimuan ja sahayhtiö FM Timberin pitkäaikaisesta energiantuotannon yhteistyösopimuksesta. FM Timberin saha sijaitsee Pihtiputaalla.
Myös muut yhteistyökuviot ovat saaneet mediahuomiota. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Kotkan Energialle lähes 1,8 miljoonaa euroa hukkalämmön talteenottoon. Lämpöä otetaan talteen kaukolämpöverkkoon tehdasintegraatin jätevesistä. Hukkalämpöjen hyödyntämisellä korvataan etenkin turpeen polttoa, puupolttoaineita sekä maakaasun ja öljyn käyttöä. Hankkeen arvioidaan vähentävän hiilidioksiidipäästöjä vuodessa noin 8 621 tonnia. Aiheesta uutisoi Yle.
Myös Hyvinkään Lämpövoima Oy:n lämmön kausivarastohanke sai TEM:n tukea 7,7 miljoonaa euroa. Hankkeen toteutuessa Hyvinkään Lämpövoiman fossiilisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa loppuu käytännössä kokonaan. Myös pelletin käyttö vähenee merkittävästi. Alueella syntyviä hukkalämpöjä pystytään hyödyntämään merkittävästi enemmän lämpövaraston avulla, ja investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 639 tonnia vuodessa. Aiheesta uutisoi Aamuposti.
Hyvinkään Lämpövoiman saama tuki on yksi yhdeksästä suuresta uusiutuvan energian demonstraatiohankkeesta. Kuvaukset joulukuussa 2023 tuettavaksi päätetyistä investointihankkeista ovat luettavissa TEM:n tiedotteesta. Aiheesta uutisoi mm. Promaint-lehti.
Alkuvuoden kova pakkasjakso näkyi energiauutisoinnissa
Sähkön lisäksi myös kaukolämmön tuotantoon liittyvät uutiset kiinnostivat lukijoita. Esimerkiksi Yle Pohjois-Pohjanmaa uutisoi Oulun Energian kaukolämmön tuotannosta kuluvan polttoaineen määrän näkökulmasta. Yle Kanta-Häme uutisoi Loimuan tuottamasta lisälämmöstä kapasiteetin riittävyyden näkökulmasta. Myös Kuopion Energian energiantuotanto kovan pakkasen keskellä pääsi mukaan Ylen uutisointiin.
Myös kaukolämpöjärjestelmän tarjoamasta joustosta kirjoitettiin: muun muassa MTV3:n uutinen ennätyskorkeista sähkönhinnoista nosti niin ikään esille edullisten päivien ja tuntien hyödyntämismahdollisuuden sähkökattiloiden avulla.
Tampereen Energia tehnyt aktiivista mediatyötä
Yle uutisoi joulukuun alkupuolella Tampereen Energian sähkökattilalaitosinvestoinneista. Lielahteen valmistuva, teholtaan 100 megawattinen sähkökattilalaitos riittää lämmittämään talvipakkasilla esimerkiksi Hervannan ja kesällä koko Tampereen. Sähkökattilat saadaan käyttöön vuoden 2025 aikana. Kustannusarvio on 15–20 miljoonaa euroa. Investointien myötä fossiilisen energian osuus kaupungin kaukolämmön tuotannossa putoaa kolmeen prosenttiin.
Tampereen Energian ympäristötyöstä uutisoi myös Pirkkalainen-lehti: tamperelaisten, pirkkalalaisten ja ylöjärveläisten kaukolämpöasiakkaiden hiilijalanjälki pieneni dramaattisesti vuonna 2023, vaikka kaukolämmön käyttö kasvoi. Päästöt vähenivät jopa 33 prosenttia. Tampereen Energia arvioi, että vuonna 2024 hiilidioksidipäästöt alenevat edelleen noin 100 000 tonnia.
Vihertyvä kaukolämpö sai myös mainintansa lämmitysmuotokeskustelussa
Isännöintiliitto julkaisi tiedotteensa koskien lämmitysmuotoja erilaisissa asumismuodoissa: lämpöpumppujen merkitys on korostunut rivitaloasumisessa, mutta kaukolämpö on pysynyt vahvasti kerrostalojen lämmitysmuotona. Liina Länsiluoto Isännöintiliitosta kommentoi Suomessa tapahtuvasta nopeasta vihreästä siirtymästä kaukolämmön tuotannossa, viitaten tässä myös Energiateollisuus ry:n arvioon. Tämän lisäksi tiedotteessa nostetaan esille energiatehokkuustoimien merkitystä ennen muita toimia. Isännöintiliiton tiedotteesta uutisoi Aamuset-lehti.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC ry