Uutiskatsaus: Kaukolämpöverkot mahdollistavat vihreän tulevaisuuden
FinDHC oli mukana Energiamessuilla, ja toiminnanjohtajamme Katja Kurki-Suonion näkemykset kaukolämpöalan palveluista nousivat Talotekniikka-lehden sivuille. Tällä hetkellä ajankohtaista ovat kaukolämmön olosuhdepalvelut: erilaisten säätö- ja mittauspalveluiden avulla taloyhtiöt kykenevät parantamaan energiatehokkuuttaan, eli säästämään energiaa ja näin myös rahaa. Koska kyseessä on lähinnä antureiden ja mittareiden hyödyntäminen, ratkaisut eivät ole edes kalliitta investointeja.
Samalla on myös muistettava, että energiayhtiöt tekevät merkittäviä toimia, esimerkiksi energiavarastojen muodossa. Satakunnan Kansa uutisoi 25.10. Poriin nousevasta “termospullosta”. Pori Energian kehityspäällikön Merja Heliniemen mukaan lämmitys- ja viilennysenergiaa varastoiva toteutus on todennäköisesti ensimmäinen laatuaan.
Energiakaupungit ry:n teettämä selvitys julki
Tällä viikolla mediahuomiota kerännyt uutinen energia-alalta liittyi Energiakaupungit ry:n tilaamaan ja Afryn toteuttamaan selvitykseen. Selvitys valottaa, kuinka nykyinen kaukolämpöjärjestelmä on viisain ja tehokkain tapa lisätä energiatehokkuutta ja ennen kaikkea tavoitella tulevaisuuden hiilineutraalia Suomea.
Vaihtelevan sähköntuotannon lisääntymisen aiheuttamat haasteet voidaan sektorikytkennän mahdollistavalla kaukolämmöllä ylittää tavoin, joihin ei muiden lämmitysjärjestelmien kautta päästä. Kaukolämpöjärjestelmän roolin pienentyminen tietoisen politiikan ja kilpailua vääristävien tukimuotojen seurauksena puolestaan tulisi kalliiksi yhteiskunnalle ja kuluttajille. Skenaariossa, jossa kaukolämmön kysyntä vähenee merkittävästi kiinteistökohtaisten lämmitysratkaisujen lisääntyessä, samalla vähenee myös sähköntuotannon määrä, sillä sähköä tuotetaan kaukolämmön yhteydessä yhteistuotantolaitoksissa.
“Kaukolämpöjärjestelmän roolin pienentyminen tietoisen politiikan ja kilpailua vääristävien tukimuotojen seurauksena puolestaan tulisi kalliiksi yhteiskunnalle ja kuluttajille.”
Selvityksen perusteella sähköä tuotettaisiin Energiakaupunkien alueella (yli 40 % Suomen kaukolämmöntuotannosta) jopa yksi terawattitunti vähemmän vuonna 2040, jos kaukolämmön asema yhteiskunnassa vähenee merkittävästi. Tämä vastaa noin 1,5 prosenttia Suomen nykyisestä sähköntuotannosta. Samalla kiinteistökohtaiset lämmitysmuodot lisäävät sähkönkulutusta, mikä aiheuttaa haasteita sähkön riittävyydelle. Siirtyminen kiinteistökohtaisiin lämmitysratkaisuihin tarkoittaisi Energiakaupunkien alueella tarvetta vahvistaa sähköverkon kapasiteettia lähes 1400 megawatilla. Koko Suomen alueella sama kehityskulku johtaisi vielä suurempaan vahvistustarpeeseen.
Useat mediat uutisoivat selvityksestä, mukaan lukien Kuntatekniikka, Tekniikka & Talous ja Länsi-Suomi. Yhteneväisenä viestinä lukijoille oli, että kaukolämpöjärjestelmän romuttamisen seuraukset olisivat yhteiskunnalle ja kuluttajille erityisen kalliita. Samalla viikolla myös Helsingin Sanomat kirjoitti kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien sudenkuopista. Esimerkiksi maalämpöratkaisuissa tulisi ottaa huomioon, että kaivot viilenevät vähitellen, maalämpöpumppujen taloudellinen hyöty on niin ikään sidottu sähkön hintaan, kuin myös se, että kertainvestoinnit ja huoltokulut vuosien varrella ovat kalliita.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC