Viikon 13 uutiskatsaus
Tarkastelen edellisten viikkojen uutisointia kaukolämmöstä valtakunnallisesti: Vantaa ja Vakka-Suomen alue saivat erityisesti huomiota uutismediassa. Tämän lisäksi Yle uutisoi Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan onnistuneista energiansäästötoimista. Tämän katsauksen lopuksi nostan esille vähemmän mediahuomiota saaneen aiheen: arjen toimet energiayhtiöissä polttoainekriisin alkaessa. Esimerkiksi nostan Hyvinkään Lämpövoiman ja yhtiön toimet pelletin hankinnassa.
Vantaan Energian geoterminen lämpölaitos
Vantaan Energia on ollut paikallismedian otsikoissa yhtiön saatua valmiiksi geotermisen lämpölaitoksensa. Kyseinen lämpölaitos ei ole Suomessa ainoa vastaava, mutta Vantaan Variston laitos on valmistumishetkellään ensimmäinen, josta ohjataan energia kaukolämpöverkkoon. Aiheesta uutisoivat myös muun muassa Kuntatekniikka sekä Kuljetus ja Logistiikka. Vantaan geotermisen laitoksen tuottamalla energialla lämpiää 10 kerrostaloa tai 100 omakotitaloa. Toteutus on yksi Vantaan Energian monista keinoista, joilla pyritään kohti hiilineutraaliutta.
Varistoon valmistuneiden kaltaisista laitoksista ja niihin liittyvästä osaamisesta toivotaan Suomelle uutta vientituotetta. Vantaan Sanomat kirjoittaa, että markkinat voisivat aueta esimerkiksi kaasuongelman kanssa kamppailevassa Saksassa, jossa on tyypillisesti pieniä asuinaluekohtaisia kaasulaitoksia, jotka voisi korvata geotermisellä laitoksella.
Keskustelua maalämpölaskelmista
Vantaan Sanomat uutisoi, että maalämpöyritysten laskelmissa saattaa olla ei-ajantasaisia lukuja, joiden pohjalta kiinteistökohtaisia investointipäätöksiä tehdään. Jutussa haastateltu Vantaan Energian liiketoimintajohtaja Matti Wallin toteaa kuitenkin Vantaan Sanomille, ettei vastakkainasettelu ole varsinaisesti hedelmällistä.
Lämmitysmuotojen välisen kilpailun sijasta katse tulisikin kääntää asiakkaaseen: esimerkiksi yksittäisen kuluttajan tulisi pystyä hakemaan dataa ja laskelmia eri lämmitysmuotojen tarjoajilta, mukaan lukien paikalliselta energiayhtiöltään. Laskelmien tulisi sisältää muun muassa alkuinvestoinnin ja laskennalliset elinkaarikustannukset. Laskelmat ovat myös aina kiinteistökohtaisia.
Astetta Alemmas -energiansäästökampanja on purrut
Yle uutisoi kuinka Kymenlaaksossa energiansäästötalkoot keräsivät ymmärrystä paikallisilta. Kouvolan ja Kotkan kaupungit aloittivat säästötoimenpiteet osin jo viime syksynä. Eniten säästöjä on kertynyt sisälämpötilojen laskusta ja erilaisten liikuntapaikkojen sulkemisesta. Osa säästötoimenpiteistä jääkin osaksi kaupunkien toimintaa. Kotkassa jatketaan huonelämpötilojen säätöjä sekä ilmanvaihdon optimointia vielä säästöohjelmakauden jälkeenkin. Kouvola puolestaan on palkannut kaupungille säästötoimien seurauksena oman automaatioasentajan.
Yle uutisoi myös Lappeenrannan ja Imatran onnistuneista energiansäästötoimista. Sekä Imatran että Lappeenrannan kaupungit korostavat, että talvikausi ei ollut niin haastava kuin odotettiin. Tämä johtui suhteellisen leudosta säästä, eikä pelättyjä pitkiä pakkasjaksoja ollut.
Energiatehokkuus on koko ajan merkittävämpi tekijä myös asuntokaupassa: esimerkiksi Kangasalan Sanomissa nostetaan esille, että omakotitalojen myynnissä tärkeänä piirteenä on joko kaukolämpö tai maalämpö, sekä se, että energiatehokkuus on talossa kohdallaan. Energiatehokkuus korostuneekin juuri omakotitalojen kohdalla, sillä Syken kansalaiskyselyn perusteella yli puolet suomalaisista haaveilee edelleen omakotitalosta. Kansalaiskyselyssä nousi kohtuullisten asumiskustannusten tärkeys. Aiheesta uutisoi muun muassa Savon Sanomat.
Syken kysely tehtiin maalis–huhtikuussa 2022 osana Helsingin yliopiston koordinoimaa Decarbon-Home-tutkimushanketta. Kyselyyn vastasi runsaat 1 400 satunnaisesti valittua 18–80-vuotiasta. Vastaukset on painotettu vastaamaan suomalaisten ikä- ja sukupuolijakaumaa.
Matalalämpöinen kaukolämpö mediassa
Energiayhtiöiden energiatehokkuustoimet ovat saaneet palstatilaa: esimerkiksi VSV-Energian suunnitelmista siirtyä matalalämpöiseen kaukolämpöön uutisoivat Laitilan Sanomat, Vakka-Suomen Sanomat sekä Länsi-Suomi. Kaukolämpöveden lämpötilan laskeminen 90 asteeseen edesauttaisi useimpien hukkalämmön lähteiden käyttöä, mikä parantaisi kaukolämmön ympäristöystävällisyyttä. Matalampi lämpötila mahdollistaisi myös useammat hybridiratkaisut. VSV-Energia on käynyt läpi asiakkaiden lämmönvaihtimet ja selvittänyt ARA-tukeen oikeutetut asiakkaat.
Energiakriisi vaatinut energiayhtiöiltä merkittävästi työtä
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo yli vuoden. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi energiakriisi iski läpi yhteiskunnan. Harva kuitenkin miettii, millaisia toimia energiayhtiöltä vaadittiin hankalasta maailmantilanteesta selviämiseen.
Suosittelen tutustumaan Sami Pesosen blogikirjoitukseen Hyvinkään Lämpövoiman kotisivuilla. Lue, kuinka yhtiössä toimittiin kotimaisten pellettitehtaiden myydessä ei-oota, ja kun tulevaisuuden näkymät olivat historiallisen utuiset.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC