Viikon 37 uutiskatsaus
Lämmityksen hinta kiinteästi mediaotsikoissa
Neuvontainsinööri Matts Almgren Varsinais-Suomen Kiinteistöliitosta toteaa Turun Sanomien jutussa, kuinka kuluttajat joutuvat puntaroimaan maalämmön kannattavuutta suhteessa kaukolämpöön. Myös korkojen nousu tulee vaikuttamaan ja vaikuttaa jo nyt maalämmön kannattavuuteen. Almgren toteaa Turun Sanomille, että kaukolämpöasiakkaat selvinnevät huomattavasti pienemmin kolhuin verrattuna sähkölämmittäjiin. Samasta aiheesta kirjoitettiin myös Helsingin Sanomissa. Motivan asiantuntija Teemu Kettunen toteaa haastattelussa, että kaukolämmöstä irtautumista tulisi tällä hetkellä välttää, erityisesti hintanäkökulmasta ajatellen.
Tavalliselle kuluttajalle tärkeimpänä tekijänä lämmityskysymyksissä voitaneenkin pitää hintaa. Esimerkiksi Vantaan Sanomat kirjoitti Vantaan Energian hinnan nousuista. Yhtiön energiapalveluliiketoiminnan johtaja Matti Wallin korostaa, että yhtiön tuottama kaukolämpö on korotuksesta huolimatta pk-seudun edullisinta, sillä yhtiö on luopumassa fossiilisista polttoaineista nopealla aikataululla. Tämä vakautta kaukolämmön hintaan myös pidemmällä aikavälillä.
Myös muun muassa Kotkassa kaukolämmön myyntihinnat on pystytty pitämään kohtuullisina, minkä lisäksi vallitseva huoli tulevasta lämmityskaudesta on saanut ihmiset liikkeelle ja hakeutumaan kaukolämpöverkon piiriin. Asiasta kirjoitti Yle, ja jutussa haastateltiin Kotkan kaupungin talousjohtaja Pietu Mänttäriä.
Kaukolämmön hintojen lisäksi medioiden ja energiayhtiöiden tiedotuslistalla on energian säästö ja siihen liittyvät ratkaisut. Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Radio Pooki kirjoitti nettijutussaan, että tällä hetkellä Oulun kaupunki kerää ideoita asukkailtaan energiansäästöratkaisuihin. Jutussa avataan kuinka kaupunki jo tällä hetkellä osallistuu energiansäästötoimenpiteisiin.
14. syyskuuta Suomessa kohotettiin kulmia EU-parlamentista saaduille uutisille.
Parlamentti haluaa rajoittaa bioenergian saatavuutta ja käyttöä. Energiateollisuus ry:n EU-päällikkö Antti Kohopää toteaa tiedotteessa, että jos parlamentin kanta muodostuu myös Euroopan unionin kannaksi, ”ei puupolttoaineiden kestävyyden määrittely perustu enää luonnontieteeseen vaan politiikkaan”. Jos bioenergia määritellään parlamentin esityksen mukaisesti kestämättömäksi, tämä tulee muuttamaan puuperäisten polttoaineiden markkinoita Euroopassa. Kohopää toteaa, että rajoitteiden asettamisen sijasta Euroopassa tulisi karsia ”epäterveitä bioenergian tuotannolle myönnettäviä tukia ja katsoa kuinka pitkälle tällä päästään”.
Suomalaisessa mediassa asiasta uutisoi muun muassa Maaseudun Tulevaisuus, johon myös haastateltu Kohopää korostaa, että direktiivi ei kuitenkaan estä metsäenergian käyttöä ja että kyseessä on vasta parlamentin kanta. Lainsäädäntö työ on tällä hetkellä siis vielä kesken.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC