Viikon 46 uutiskatsaus
Lämmitys ja energiankulutus eivät kaikkoa otsikoista. Muun muassa Aamulehden uutisointi lämmityksestä meni asian ytimeen: sähkön hinta osuu sähköön perustuvien, kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen kustannuksiin ja kannattavuuteen. Tällä hetkellä kaukolämpö on edullisin tapa lämmittää omakotitalo. Samalla suoran sähkölämmityksen ja öljylämmityksen suosio on romahtanut. Aamulehden uutisessa hyödynnetty Motivan pientalojen lämmitystapojen vertailulaskuri osoittaa, että kaukolämpö oli edullisin vaihtoehto jo elokuussa suhteessa muihin lämmitysmuotoihin kun tarkasteltiin energiaan ja investointeihin kuluvia euroja.
Juttu linkittyy aiheeltaan Aamulehden jo syyskuussa julkaisemaan juttuun eri lämpöpumppujen kulutuksesta kylmimpinä talvikuukausina: myös lämpöpumput ovat kiinteistön sähkölämmitystä, ja kylmällä säällä sähköä kuluukin paljon. Tämä aiheuttaa niin ikään kulutuspiikkejä sähköverkkoon. Lämmitysjärjestelmistä kaukolämpö sen sijaan kykenee tasaamaan näitä piikkejä, varsinkin lämpövarastojen yleistyessä ja niiden liittyessä osaksi paikallisia kaukolämpöverkkoja. Aamulehden jutussa oli myös tuotu esille skenaariosta, jonka mukaan lisääntyvä kaukolämmitys tarvitsee listatuista lämmitysmuodoista vähiten lisää sähkötehoa tulevaisuuden uusissa asunnoissa.
Tällä hetkellä kaukolämpö on edullisin tapa lämmittää omakotitalo.
Kaukolämpöverkko ei ole pelkästään lämmitysmuoto, vaan myös mahdollistaja, jonka merkitystä ei voida korostaa liikaa. Fingrid-lehti uutisoi Espooseen nousevasta datakeskuksesta, jonka sisäilman hukkalämpö siirretään lämmönvaihtimen kautta veteen, joka kulkee suljetussa kierrossa lämmöntuottolaitokseen. Tämä lämpö taas siirretään kaukolämpöjärjestelmään ja sitä kautta tuhansiin koteihin sekä toimipaikkoihin Espoossa. Vihreä siirtymä muuttuu konkreettiseksi teoksi usean toimijan yhteispelillä, eikä ilman kaukolämpöverkkoja energiahyötyjä saataisi irti. Datakeskuksia voidaan sijoittaa kaupunkialueelle, joten ne ovat merkittäviä toimijoita kaukolämmön tuotantoa ajatellen. Samalla on hyvä muistaa, että kaukolämpö on aina paikallista toimintaa: paikallisen lämpöyhtiön oma tuotantorakenne vaikuttaa myös kaukolämmön hintarakenteeseen. Fossiilisilla tuotettu lämpö on kalliimpaa kuin muut energiamuodot. Vaikka kaukolämmön yhteistuotantolaitoksissa tuotetaan myös sähköä lämmön ohella, sähkön markkinahinta määrittyy eri tavalla, sillä sähkömarkkinat ovat kansainväliset, eli sähköä myydään ja ostetaan halki Euroopan.
Lämpöä alemmas, muttei liikaa
Etelä-Suomen Sanomissa lukijoiden kommenteissa ja mielipidekirjoituksissa on niin ikään noussut energiansäästöasiat: asunto-osakeyhtiöissä energiakulujen nousu näkyy osakkeenomistajille tulevissa vastikkeissa ja niiden korotuksissa. Kustannuksien alennuksessa energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat edelleen keskiössä. Mitä kaukolämmössä säästämiseen tulee, suihkuaikojen lyhentämisen sekä huonelämpötilojen laskun merkitystä ei voida korostaa liikaa. Yleisten tilojen – kuten esimerkiksi rappukäytävien – lämpötilan laskulla saadaan aikaa merkittäviä säästöjä.
Mutta mitä tulee tehdä, jos kotona on jostain syystä liian kylmä? Helsingin Sanomien 15.11. julkaistussa uutisessa Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia suosittelee asuntojen sisälämpötilaksi 21–22 astetta, sillä moni kokee lämpötilan sopivana, minkä lisäksi lämpötila on myös terveysnäkökulmasta suotuisa. Asuntojen lämpötila ei kuitenkaan saa olla alhaisempi kuin 18 astetta. Tämän määrittelee asumisterveysasetus. Säädös ei kosketa esimerkiksi varastotiloja eikä rappukäytäviä, joissa lämpötila voi olla matalampi. Jos asunto on yksinkertaisesti liian kylmä, tulee asukkaan ottaa yhteys taloyhtiön hallitukseen tai isännöitsijään. Taloyhtiöasumisessa rakennuksen lämmöstä huolehtiminen on ensisijaisesti taloyhtiön velvollisuus.
Koska vietämme merkittävän osan ajastamme työpaikoilla, myös niiden lämpötilojen seuraaminen on tärkeää. Motiva nostaa esille uutisessaan, että vaikka suomalaisia on kehotettu laskemaan lämpötilaa, minimirajoja ei saisi alittaa. Työpisteissä lämpötila voi olla korkeampi kuin muualla tiloissa, mutta sitä ei tule kuitenkaan toteuttaa erikseen lisäsähkölämmityksellä. Työsuojeluhallinnon alimmat suosituslämpötilat ovat seuraavat: kevyessä istumatyössä 20 astetta, kevyessä työssä 18 astetta, keskiraskaassa 15 astetta, ja raskaassa työssä 10 astetta. Kotona tutut ohjeistukset pätevät myös työpaikkoihin: lämpimämpi vaatetus takaa miellyttävät työskentelyolosuhteet.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC