Viikon 48 uutiskatsaus
FinDHC osallistui lokakuussa yhteistiedotteen laatimiseen sähkökatkojen vaikutuksesta kaukolämpökodeissa. Tästä uutisoi marraskuun loppupuolella muun muassa Yle, joka viittasi uutisessaan FinDHC:n sivuilla julkaistuun tiedotteeseen. Tiedotteen tuottamisessa olivat FinDHC:n ohella Energiateollisuus ry, Isännöintiliitto, Suomen Kiinteistöliitto, Rakli ry, Suomen Omakotiliitto ja Suomen Kuntaliitto.
Energiakriisin ja sähkökatkojen riskin seurauksena journalistinen media on myös kiinnostunut erilaisista sähkön ja lämmön varastointiratkaisuista. Tekniikka & Talous -lehti uutisoi, kuinka Turun ylioppilaskylässä lämpöä varastoidaan lämmintä käyttövettä varten faasimuutosvaraajilla. Faasimuutosvaraajilla tasataan lämpimän käyttöveden kulutuspiikkejä lämpöpumpun tuottamalla lämmöllä. Näin ollen primäärienergian tuotantotehoa veden lämmittämiseen ei tarvitse kasvattaa hetkellisesti niin paljon. Skotlantilaisen Sunamp-yhtiön toimittamat varaajat sisältävät suolaa, jonka tarkempi koostumus on uutisen mukaan liikesalaisuus.
Ylioppilaskylässä käytettäville faasimuutosvaraajille lämpö tulee lämpöpumpuista, joiden lämmönlähteenä toimii Turku Energian kaukokylmän paluuverkko. Turun ylioppilaskylän talotekniikka-asiantuntija Tomi Kultala toteaa T&T:n haastattelussa, että Suomessa harvinainen tekniikka on Skotlannissa jo vallitseva tapa lämmön varastointiin esimerkiksi omakotitaloissa.
Kaukolämpötaloudet mahdollisesti vähemmän huolissaan
Nousevat energianhinnat herättävät huolta, ja eri tahot ovatkin selvittäneet suomalaisten kokemuksia kriisin ympärillä. Kauppalehti viittasi uutisessaan Omakotiliiton tekemään kattavaan selvitykseen, jonka mukaan jopa neljäsosa kyselyyn vastanneista kertoi energiakustannusten olevan säännöllinen rasite omassa kotitaloudessaan. 35 prosentille vastaajista kustannukset olivat rasite vähintään joskus. Omakotiliitto pitää osuutta yllättävän suurena Suomessa, jossa ei ole pitkään aikaan raportoitu kotitalouksien kokemasta energiakustannusrasitteista tai energiaköyhyydestä. Selvityksestä nousee esille, että kerrostalojen ja maalämpökotien asukkaat raportoivat kustannusrasitteista muita harvemmin, kun taas öljy- ja sähkölämmittäjät useammin. Kaukolämmön piirissä olevia omakotitaloja ei selvityksessä nosteta esiin.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander täsmentää FinDHC:lle sähköpostitse, ettei selvityksen kysymyksissä sinällään rinnasteta lämmitys- ja asumismuotoa. Selvityksessä pyritään kuvaamaan tutkimukseen vastanneiden vastausten eroja suhteessa kokemukseen energiahaavoittuvuudesta. Kerrostaloasujalla saattoi olla kaukolämpö, maalämpö tai muu lämmitysmuoto. Suomessa kaukolämpö on kuitenkin kerrostalokotien yleisin lämmitysmuoto.
Selvityksessä kerrostaloasujia oli suhteessa hyvin vähän, minkä vuoksi data oli eriytetty esitetyllä tavalla. Silander toteaa, että energiakustannusten muodostuminen on taloyhtiöissä luonteeltaan usein epäsuoraa vastikkeiden kautta, mikä voi vaikuttaa energiahaavoittuvuuden kokemukseen. Omakotiliitto julkaisee selvityksen tuloksia vielä jatkossa lisää suuren vastausmäärän vuoksi. Vastauksia Silander kertoo tulleen lähes 5000.
Kaukolämmön kehittyneet palvelumuodot
FinDHC:n kaupallisessa yhteistyössä tuotettu artikkeli julkaistiin Omataloyhtiön sivuilla 21. marraskuuta, ja artikkelin yhtenä kärkenä on kaukolämmön hiilijalanjäljen kutistuminen murto-osaan suhteessa vuosituhannen alun tilanteeseen. Tässä osatekijänä on ollut energiayhtiöiden palveluiden kehittyminen: lämmityksen optimointi ja kohdennetun datan hyödyntäminen laskevat näkyvästi kaukolämmön kustannuksia. Kaukolämmön tuotanto on jo suurelta osin hiilineutraalia ja lopustakin fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan nopeasti. Tähän vaikuttaa myös muuttunut globaali energiatilanne. Teollisuuden ja muiden toimijoiden hukkalämpöjen hyödyntäminen lämpöpumppujen avulla kasvattaa myös merkittävästi osaansa kaukolämmön tuotantorakenteessa. Kiteytämmekin, että tulevaisuuden käytännössä fossiiliton kaukolämmön tuotanto tekee lämmitysmuodosta entistäkin kilpailukykyisemmän. Artikkeli ja siihen linkittyvä podcast-jakso tuotettiin yhteistyössä rakentaja.fi:n kanssa.
Helsingin Sanomat uutisoi asiaan linkittyvästä aiheesta: Suomen kuntien ilmastopäästöt ovat pysyneet lievässä laskussa myös koronapandemian lievitettyä, huolimatta siitä, että tieliikennemäärät kasvoivat vuonna 2021. Uutisessa todetaan, että suurin päästövähennys on tapahtunut kaukolämmön tuotannossa fossiilienergiasta irtaantumisen vuoksi. Suomen isoimmista kaupungeista tämä näkyi viime vuonna Oulussa, joka on korvannut turvetta vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Lahti Energian ja Turku Energian kohdalla kivihiilestä luopuminen alkoi näkyä jo vuonna 2020. Myös esimerkiksi pohjalaismaakunnissa on tehty hyvää työtä päästöjen vähentämisessä kaukolämmössä.
Turku korostunut mediaotsikoissa
Kaupunkimedia Aamuset-lehti uutisoi, kuinka Turku Energia investoi savukaasupesuriin Artukaisten höyryntuotantolaitoksen yhteyteen. Investointi parantaa erityisesti laitoksen hyötysuhdetta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Savukaasupesurin toimittaa turkulainen Caligo Industria. Pesuri otetaan käyttöön kesällä 2023, ja savukaasuista talteen otettava energiamäärä vastaa noin tuhannen omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Helsingin Sanomat uutisoi taas Turku Energian kaukolämpöverkon ylläpidon kartoituksesta helikopterin avulla. Turussa kuvattiin kaukolämpöverkkoa mahdollisten vuotokohtien löytämiseksi. Turku Energian kaukolämmön piirissä on noin 90 prosenttia Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa asuvista ihmisistä. Vaikka helikopterilento näyttäytyy asukkaille hetkellisenä meluhaittana, kartoitus toimii samalla hyvänä muistutuksena energiayhtiöiden toimista kaukolämmön jokapäiväisen toimitus- ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC