Viikon 50 uutiskatsaus
Kaukolämpökodit haluttuja
Lämmitysmuoto on energiakriisin myötä entistäkin merkittävämpi valintaperuste kodille. MTV uutisoi, että asuntokaupoilla lyhimmät markkinointiajat ovat kaukolämmöllä ja maalämmöllä lämpenevillä taloilla. Nämä ovat myös omakotitaloja hakevien ostajien suosikkihakusanoja. Pisimpään markkinoilla ovat taas öljylämmitteiset talot.
Energiakriisi ei myöskään kosketa suomalaisia tasavertaisesti – maaseudulla, kaukolämpöverkon ulkopuolella asuviin energiakriisi osuu kovimmin, sillä suora sähkölämmitys on yleistä. Asiasta uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Myös Iltalehti uutisoi, että kaukolämpökodit selvinnevät paremmin energiakriisistä. Kaukolämpö on pitkälti kaupunkien ja taajamien lämmitysmuoto. Maaseudun Tulevaisuus kuitenkin toteaa toisessa uutisessaan, että Suomessa on tehty oikea päätös, kun kaukolämpöinfrastruktuuria on alettu rakentamaan. Juuri kaukolämpöverkkojen vuoksi Suomi on helpommassa asemassa verrattuna Keski-Eurooppaan, jossa kaasun asema osana lämmitysjärjestelmiä on pitkälti keskiössä.
Sähköpulasta tiedotetaan tiuhaan
Mediat käsittelevät toistuvasti sähkökatkojen riskiä sivuillaan. Tämän lisäksi muistutetaan, että sähkökatkot vaikuttavat niin ikään kaukolämpökoteihin. Muun muassa Kauppalehti uutisoi aiheesta. Ydinviestinä on välttää sähkön kulutusta huipputunteina, eli aamulla klo 8-10 sekä iltapäivällä klo 16-18. Tämän lisäksi kaukolämpökodeissa tulee olla varovainen kuuman veden kanssa sähkökatkojen aikana sekä niiden jälkeen. Asiasta voi lukea tarkemmin FinDHC:n ja muiden alan toimijoiden tekemästä yhteistiedotteesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö antoi asetuksen kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista. Asetuksen voimaanastumispäivä oli 9.12.2022. Asetukseen liittyvässä tiedotteessa tuodaan esille, että sähkönkäyttäjillä on keskeinen vastuu varautumisestaan sähkökatkoihin. Kriittiseksi sähkönkäyttäjäksi määrittely ei tarkoita, ettei kyseisen toimijan sähkönsaanti voisi joissain tilanteissa katketa ja myös kriittisiksi sähkönkäyttäjiksi määritellyt toimijat vastaavat omasta varautumisestaan. Näin ollen sähkönkäyttäjien tulee suunnitella omaa toimintaansa ja huolehtia muun muassa tarvittavista varavoimajärjestelyistä.
ABB:n raportti uutisotsikoissa
Energy Efficiency Movement -raportti korosti teollisuuden toimijoiden toimenpiteitä, joilla nämä voivat parantaa energiatehokkuuttaan. Industrial energy efficiency playbook -raportissa arvioidaan, että teollisuuden energiatehokkuuden parantaminen on yrityksille nopein ja tehokkain tapa alentaa energiakustannuksia ja vähentää päästöjä. Asiasta uutisoi Tekniikka & Talous. Raportissa viitatun kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan teollisuus on maailman suurin sähkön, maakaasun ja kivihiilen kuluttaja. Se käyttää 42 prosenttia sähköntarpeesta eli yli 34 eksajoulea energiaa ja aiheuttaa yhdeksän gigatonnia hiilidioksidipäästöjä. Päästöt vastasivat 45 prosenttia loppukäyttösektoreiden suorista kokonaispäästöistä vuonna 2021.
Mediat: kaukolämmön hinnannousu maltillista
Lehdet ovat kirjoittaneet, että hintojen nostopaineet ovat merkittävästi maltillisemmat kaukolämmössä verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Muun muassa Kaupunkimedia Aamuset, Talotekniikka sekä Turun Sanomat uutisoivat, että vaikka Helsingissä ja Turussa kaukolämpöön kohdistuu hinnannostopaineita, nousu on silti maltillista. Energiakulujen osuus menoista kasvaa kuitenkin huomattavasti useimmissa kotitalouksissa tämän talven aikana. Asumisen kustannuksia lisää myös kohonnut korkotaso.
Yksittäisissä kaupungeissa, joissa kaukolämpö tuotetaan pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla, hinnan nousupaineet ovat suurempia. Suurinta osaa Suomea tämä ei kuitenkaan koske, sillä yleisimpiä polttoaineita ovat esimerkiksi metsäpolttoaineet. Aamuset avaa uutisessaan eri kaupunkien kaukolämmön hinnan nousua erilaisissa asumismuodoissa.
Helsingin Sanomat uutisoi, että Suomessa asumisen päästöt ovat vähenemässä merkittävästi jo vuoteen 2030 mennessä. Tämän takana on kaukolämmön ja sähkön tuotannon päästöjen merkittävä väheneminen. Uutisessa todetaan, että yksittäiset kuluttajat voivat kuitenkin nopeuttaa muutosta kiirehtimällä öljylämmityksen alasajoa ja vaihtamalla kiinteistökohtaisiin lämmitysratkaisuihin, joissa on riittävän hyvä hyötysuhde. Kaukolämmössä olevien talouksien kohdalla paikalliset energiayhtiöt tekevät tämän ilmastotyön asiakkailleen, kun taas kiinteistökohtaisissa lämmitysratkaisuissa kuluttaja on itse vastuussa vihreän siirtymän toteutumisesta. Suomen ilmastopaneelin tuoreessa raportissa todetaankin, että kuluttajien suurimmat mahdollisuudet saada aikaan lisäpäästövähennyksiä liittyvät ruokaan ja liikkumiseen.
Vihreä siirtymä toteutuu kaukolämpöverkoilla
Kaukolämpöverkot ovat tärkeä osa suomalaista yhteiskuntatason vihreää siirtymää, sillä ainoastaan kaukolämpöverkkojen avulla voidaan laaja-alaisesti hyödyntää hukkalämpöjä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi uudesta levytehtaasta sekä puhtaan vedyn tuotantolaitosinvestoinnista. Molempien yhteydessä hukkalämmöt valjastetaan paikalliseen kaukolämpöverkkoon.
Maailman suurimpiin sijoittajiin lukeutuva saksalainen Allianz valmistautuu investoimaan merkittäviä summia puhtaan vedyn tuotantolaitoksiin Suomessa. Allianz ja hankekehitysyhtiö Ren-Gas ovat tehneet sopimuksen, jolla Allianz tulee yhtiöön vähemmistöomistajaksi ja saa samalla ankkurisijoittajan aseman sen suunnitteilla olevissa hankkeissa. Näin Ren-Gasin kaavailemat puhtaan vedyn tuotantolaitosinvestoinnit Suomessa ottavat ison harppauksen lähemmäs toteutumista. Ren-Gas suunnittelee eri puolille Suomea vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitoksia yhteistyössä paikallisten energiayhtiöiden kanssa. Puhdasta vetyä tuottava elektrolyysilaitos tulee kaukolämpövoimalan kylkeen, ja metaani valmistetaan yhdistämällä vetyyn hiilidioksidi, joka on otettu talteen voimalan päästöistä. Metaani nesteytetään ja voidaan käyttää raskaan liikenteen polttoaineena. Elektrolyysilaitoksen tuottama hukkalämpö taas syötetään paikalliseen kaukolämpöverkkoon.
Hankkeissa pisimmällä ovat Lahti ja Tampere, joissa lupaprosessit ovat jo käynnistyneet, ja lopulliset investointipäätökset on tarkoitus tehdä ensi kesänä. Ren-Gasin markkinakehitysjohtaja Matti Rautkivi toteaa Helsingin Sanomille olevansa ”sataprosenttisen varma”, että hankkeet toteutuvat, varsinkin Allianzin investoinnin myötä.
Kaukolämpöverkkojen merkitystä on myös avattu muiden hukkalämpömahdollisuuksien valossa: muun muassa Tekniikka & Talous kirjoitti jätevesien lämmön talteenottoon liittyvästä hankkeesta, jonka päävetäjänä oli HSY. Hankepartnereita toimivat Turun seudun puhdistamo, Turun Vesihuolto, Turun Seudun Vesi, Helen, Fortum ja Turku Energia. Kaksivuotisessa hankkeessa tutkittiin jätevesilämpöä jätevettä tuottavalta kiinteistöltä puhdistetun jäteveden purkuun asti. Lähtökohtana tarkasteluissa oli, että jätevedenpuhdistamot eivät voi lämmön talteenoton kustannuksella ryhtyä heikentämään typenpoistoa jätevedestä.
Hankkeessa tarkasteltiin erilaisia skenaarioita, joissa lämmön talteenoton sijainti ja intensiteetti vaihtelivat. Hankkeessa havaittiin, että käyttöveden lämmöntalteenotossa ja jäähdytyksessä on potentiaalia, joka on hyödynnettävissä ilman haittaa eri osapuolille, sillä tapaustutkimusten verkostosimulaatioiden perusteella vesi saapuu kuluttajille pitkässä verkostossa joka tapauksessa lämpötilassa, joka on lähellä maaperän lämpötilaa.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC