Viikon 2 uutiskatsaus
Tässä uutiskatsauksessa tarkastelen vuoden 2022 lopun uutisointia sekä alkaneen vuoden 2023 mediamaisemaa kaukolämmityksen ympärillä.
Vuosi 2022 – kaukolämpöasiakkaiden tyytyväisyys kestänyt energiakriisissä
VSV-Energia sijoittui ensimmäiseksi asiakastyytyväisyysmittauksessa. Erityisen korkeat arviot VSV-Energia sai imagon ja tuotelaadun osalta. Mittauksen toteutti Epsi Rating Suomi, ja tutkimukseen haastateltiin 1194 suomalaista kaukolämmön yksityis- ja yritysasiakasta loka–marraskuun välisenä aikana vuonna 2022. Kyselystä nousi esiin, että kaukolämpöasiakkaiden tyytyväisyys ei ole kärsinyt energian nousevien hintojen paineessa. Mittauksessa toiseksi nousi Tampereen Sähkölaitos ja kolmanneksi Vantaan Energia. VSV-Energian voitosta uutisoi muun muassa Laitilan Sanomat ja Länsi-Suomi.
Kiinteistökaupassa kaukolämpökotien suosio kasvanut
Kiinteistökaupassa energiakriisi on vaikuttanut positiivisesti kaukolämpökohteiden suosioon. Huoneistokeskus kertoo FinDHC:lle sähköpostitse, että Huoneistokeskuksen asuntomarkkina-analyysin mukaan kaukolämmitteisten kiinteistöjen kiinnostavuus asuntomarkkinoilla on lisääntynyt merkittävästi. Kiinteistömaailma kertoo taas, että pientalokaupassa kaukolämpökohteiden suosio on pysynyt tasaisena edellisvuosiin verrattuna.
Muun muassa Suomenmaa ja Uusimaa uutisoivat samasta aiheesta: energiakustannusten nousun myötä lämmityskustannuksiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kaukolämmitteiset kiinteistöt, maalämpö ja aurinkoenergia kiinnostavat asunnonvaihtajia aiempaa enemmän nyt ja tulevaisuudessa, kertoo Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius Uusimaa-lehdelle.
Suomessa investoidaan vetyyn
Suomen vihreän vedyn hankkeissa yksi vetovoimatekijä on kattava kaukolämpöverkko. Elektrolyysi tuottaa merkittävästi hukkalämpöä, joten hankkeen kannattavuutta parantaa, jos lämpö saadaan hyötykäyttöön. Vireillä olevat vetylaitokset sijaitsevatkin paikoissa, joissa hukkalämpö voidaan syöttää paikalliseen kaukolämpöverkkoon. Muun muassa Helsingin Sanomat ja Aamulehti uutisoivat Suomeen saaduista vetyhankeinvestoinneista. HS toteaa uutisessaan vuoden 2022 “jäävän historiaan vuotena, jolloin Suomen vetyinvestointien aalto käynnistyi”.
Hankekehitysyhtiö Ren-Gasin hankkeista pisimmällä ovat Lahdessa ja Tampereella. Yhtiö otti harppauksen kohti investointien rahoituksen varmistamista vakuutusjätti Allianzin kanssa tehdyn sopimuksen avulla. Satakunnan Kansa uutisoi Harjavaltaan rakennettavasta P2X Solutionsin 20 megawatin elektrolyysilaitosta, jonka tulisi olla valmis kesään 2024 mennessä.
Tällä hetkellä suurin yksittäinen julkisuuteen tuotu hanke on kehitysyhtiö Flexensin 500 miljoonan euron laitos Kokkolaan. Valmistuttuaan laitos valmistaisi puhtaasta vedystä ja ilmasta kaapatusta typestä ammoniakkia ensisijaisesti lannoiteteollisuuteen. Samaa kokoluokkaa on CPC Finlandin ja saksalaisen Prime Capitalin kaavailema 450 miljoonan euron tuotantolaitos Kristiinankaupunkiin. Laitoksen tavoitteena on aloittaa tuotanto vuonna 2025.
Suomen vetyklusterin jäsenkyselyn perusteella Suomessa on eriasteisessa valmistelussa 24 hanketta, joista suurin osa on vedyn tuotantoa tai jalostamista. Kyselyn mukaan jo vuonna 2025 Suomessa voisi käynnistyä merkittävä määrä puhtaan vedyn tuotantoa.
Energiatehokkuudesta ja joustavuudesta kirjoitetaan
Lukuisat mediat, mukaan lukien Iltalehti, uutisoivat Lappeenrantaan suunniteltavasta pienydinvoimalasta, joka tuottaisi Lappeenrannan Energian kaukolämpöverkkoon lämpöä sähköntuotannon ohessa. Etelä-Saimaa kirjoitti niin ikään Lappeenrannan Energian tulevasta kaukolämpöakusta, joka toimii puskurina kaukolämpöverkolle. Viestinnällisesti kaukolämpöakkuja verrataan useimmiten “valtaviin termospulloihin”.
Tampereella Sähkölaitos investoi kaukolämpöön ja kulutuksen joustomahdollisuuksiin sähkökattilalla. Aamulehti uutisoi joulukuun lopulla myös Tampereen saamasta 5 miljoonan euron tuesta hukkalämmön talteenottoon. Uusi lämmöntalteenotto lisää sähkölaitoksen lämmöntuotannon kapasiteettia vuodessa noin 130 gigawattituntia, mikä on enemmän kuin esimerkiksi Nokian kaupungin koko kaukolämmön kulutus. Sähkölaitoksen kehityspäällikkö Timo Heinonen toteaa Aamulehdelle, että investointien myötä Tampereelle tulee niin energiatehokas voimala kuin vain mahdollista.
Rovaniemellä Napapiirin Energia ja Vesi kartoittaa jätevesien potentiaalia osana kaukolämmitystä. Asiasta uutisoi Lapin Kansa. Neven kaukolämpöpäällikkö Timo Jokinen kertoo Lapin Kansalle, että Rovaniemen jätevesistä voisi saada talteen arviolta 50 gigawattituntia lämpöä vuodessa. Tämä kattaisi noin kymmenesosan Neven kaukolämmöstä. Lämpö voitaisiin ottaa talteen jäteveden puhdistamisen jälkeen.
Lapin Kansan uutiseen haastateltiin myös FinDHC:n toiminnanjohtaja Katja Kurki-Suoniota kaukolämmön valtakunnallisesta tilanteesta. Tuttu ja turvallinen kaukolämpöverkko tarjoaa ratkaisuja energiakriisiin ja laajempaan vihreään siirtymään.
“Alalla kuuluu nyt paljon viestejä, että sähköllä, öljyllä ja kaasulla lämmittäviä talouksia haluaa siirtyä kaukolämpöön. Kaukolämmön hinnoittelu on paikkakuntakohtaista, mutta korotukset ovat olleet maltillisia esimerkiksi sähköön verrattuna”, Kurki-Suonio kertoo Lapin Kansalle. Hän myös valaisee, että isot lämpöpumput, uusiutuvat energianlähteet ja muu uusi tekniikka yleistyvät kaukolämmössä parhaillaan nopeasti.
“Kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet todella paljon ja niiden ennustetaan vähenevän yhä nopeasti”, Kurki-Suonio tiivistää haastattelussa.
Kaukolämpöala on päässyt myös TV-uutisiin: Yle uutisoi Seinäjoen uudesta kaukolämpöakusta, joka varastoi lämpöä Seinäjoen kaupungin päivän tarpeiksi. Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Pasi Salo kertoo Ylelle haastattelussa, että erilaisia energian varastointiratkaisuja etsitään aktiivisesti. Sama toteamus edustaa myös koko Suomea, sillä lisääntyvät ratkaisut parantavat energian käytön joustomahdollisuuksia. Haastatteluklipin voi käydä katsomassa Yle Areenassa.
Vastuullinen viestintä on avointa
Suomen Kiinteistöliitto ry:n johtava asiantuntija Petri Pylsy kirjoittaa Rakennamme.fi-sivuilla, että tyypillisissä taloyhtiöissä suurimpana ohjaavana voimana toimivat eurot. Energiainvestointien halutaan maksavan itsensä takaisin mahdollisimman ripeästi. Ratkaisujen luotettavuus ja pitkäikäisyys painavat myös vaakakupissa, joten halpaa hankintahintaa ei yksinomaan tuijoteta. Toteutuksien vihreys ei myöskään yksin riitä.
Pylsy kirjoittaa, kuinka luotettavuuden yhtenä osana on yrityksen aito halu sitoutua omiin myyntipuheisiinsa. Yritys, joka uskoo omaan tekemiseensä, kirjaa myös mitattavat myyntilupaukset sanktiopykälineen selkeästi sopimukseen. Valitettavasti tämä ei aina tapahdu, Pylsy toteaa. Hän korostaakin kirjoituksessaan, että yrityksen aito kumppanuus ja vastuullisuus helpottaisi taloyhtiön päätöksentekoa ja tietä kohti vihreämpää asumista.
Vastuullisuus osana markkinointia
Viestinnän ja avoimuuden korostaminen osana yhtiön markkinointia on yhtä lailla tärkeä ulottuvuus. Kirjoitimme Alvan videokampanjasta, jonka ytimenä oli yleisön tietoisuuden lisääminen kaukolämmön ympärillä. Tärkeänä ulottuvuutena kampanjassa on niin ikään energiayhtiön kanssa käytävän keskustelun mahdollisuus: paikallisen energiayhtiön intressinä on ennen kaikkea palvella ja auttaa asukkaita energiaan ja lämmitysjärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. Ympäristöystävällisen kaukolämmön tuominen osaksi mahdollisuuksien repertuaaria on tärkeä huomio.
Myös viestinnän alaa edustava yhdistys ProCom -Viestinnän Ammattilaiset ry nostaa julkaisussaan esille, että viestintää johtavien näkökulmasta viestintää ei enää nähdä organisaatioiden operatiivisena vaan vahvasti strategisena ulottuvuutena. Aiheesta ja ProComin Viestinnän Pulssi -verkkopaneelikyselystä voit lukea ProComin sivuilla.
FinDHC kommentoi uutisointia
FinDHC kommentoi huittislaisen Lauttakylä-lehden 21.12.2022 julkaistua juttua, joka käsitteli maalämpöön siirtynyttä taloyhtiötä. Tähän tarjosimme vastinetta, joka julkaistiin 11.1. digi- ja printtimuotoisena. Teksti on maksumuurin takana, mutta FinDHC toimittaa tekstin kiinnostuneille pyynnöstä. Suosittelemme vastineessamme lukijoita konsultoimaan ja kysymään avoimesti omalta paikalliselta energiayhtiöltään erilaisista lämmitysratkaisuista. Energiakriisissä avoimen ja rehellisen viestinnän tulisi olla toiminnan kivijalkana.
Teksti: Justus Luokkanen
Kuva: FinDHC ry